Kuntavaalien ykköspaikasta käydään tällä kertaa poikkeuksellisen tiukkaa kisaa, sillä erot kärkikolmikon keskuudessa ovat kutistuneet lähes olemattomiin.
Ylen torstaina julkaiseman mielipidemittauksen mukaan järjestys on kokoomus 18,8, keskusta 18,6 ja SDP 18,4 prosenttia. Käytännössä kannatus on tasan, sillä erot mahtuvat puolen prosenttiyksikön sisään. Mittauksessa kokoomus ja SDP olivat hieman laskussa ja keskusta oli kiilannut SDP:n ohi.
Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, pystyykö kokoomus uusimaan viime kuntavaalien ykköspaikkansa vai meneekö edellisellä kerralla toiseksi tullut SDP tai kolmanneksi tullut keskusta ohi.
Kärkikolmikkoa seuraavassa kolmikossa vihreät saavat 12,9, perussuomalaiset 9,7 ja vasemmistoliitto 9,4 prosentin kannatuksen. RKP:lle ja kristillisille heltiää 5,3 ja 5,1 prosenttia.
Samankaltaisia tuloksia on saatu viime päivinä useista erillisistä mielipidekyselyistä. Pääsääntö menee yleensä niin, että hallitusrintama kärsii jonkin verran kuntavaaleissa ja oppositio nousee.
Kuntavaalien valtakunnalliset kannatusmittaukset ovat pitkälti viihdettä, jotka panevat puolueet koko maan mittakaavassa suuruusjärjestykseen. Paikallisina ennusteina niitä ei juuri voi käyttää.
Kuntavaalien valtakunnalliset ennusteet ja tulokset antavat enemmän viitteitä siitä, mitä mieltä kansalaiset ovat hallituspolitiikan onnistumisesta. Hallitus- ja oppositiopuolueet voivat käyttää lukuja hyväkseen päivänpolitiikassa.
Kunnissa eletään täysin eri maailmoissa kuin mitä valtakunnalliset mittaukset antavat olettaa. Puolueiden järjestys ja valtuutettujen määrä ratkaistaan kuntakohtaisesti joka kunnassa erikseen ja sen mukaan toimitaan. Asioiden hoidon kannalta ratkaisevaa on kuntakohtainen, ei valtakunnallinen tulos.
Oulussa puolueiden kuntavaaliteemoissa ovat korostuneet kaupungin talouteen, koulutukseen, palveluihin, kaupunkirakenteeseen ja elinvoimaan liittyvät teemat. Puolueiden painotuksissa on eroja.
Taloudesta on kuitenkin syytä puhua. Oulun kaupungin liikevaihto on noin 1,3 miljardia euroa. Summasta lähtee noin puolet pois, kun sote-asiat vaalikauden aikana siirtyvät maakunnille vuonna 2019. Maakunta ei kuitenkaan ota mukaansa kaupungin velkaa, jota tällä hetkellä on noin 671 miljoonaa euroa.
Kaupungissa joudutaankin harjoittamaan tiukan euron politiikkaa, jotta aiempaa pienemmillä tuloilla selvitään rakennemuutoksen raskauttamasta velasta ja palveluista.
Nykyinen kunnallisvero on 20 prosenttia, jota maakuntauudistuksen rahoituksen takia leikataan noin 12,5 prosenttiyksikköä. Kunnallisveron suuruudeksi jää näillä näkymin 7,5 prosenttia, jota ei ainakaan alkuun saa korottaa.
Liikkumavaraksi palvelujen järjestämisessä jäävät pääosin kiinteistövero, palvelumaksut ja taksat. Elinvoiman kehittämisellä on entistä suurempi kiire ja tarve, jotta Oulu ja muut kunnat selviävät tulevien vuosien myllerryksestä.