Kun­nis­sa ei tingitä kult­tuu­ris­ta

Talouden taantuma ei ole vaikuttanut kuntien kulttuuripalveluihin. Kulttuurimenot ovat kasvaneet maltillisesti 2007-2010. Kulttuuritoiminnan yhteenlasketut nettokäyttökustannukset ovat nousseet kolmessa vuodessa 65 miljoonaa euroa. Prosentteina kasvua on ollut lähes 16, kustannusindeksi huomioon ottaen runsas kahdeksan.

Talouden taantuma ei ole vaikuttanut kuntien kulttuuripalveluihin. Kulttuurimenot ovat kasvaneet maltillisesti 2007-2010. Kulttuuritoiminnan yhteenlasketut nettokäyttökustannukset ovat nousseet kolmessa vuodessa 65 miljoonaa euroa. Prosentteina kasvua on ollut lähes 16, kustannusindeksi huomioon ottaen runsas kahdeksan.

"Pienikin kasvu on ilahduttavaa. Käsitys, että kulttuurista leikataan aina laman tullen, ei vahvistu", erityisasiantuntija Ditte Winqvist Kuntaliitosta sanoo. Kuntaliiton tilaamassa, keskiviikkona julkistetussa selvityksessä tarkastellaan 25 suomalaisen kaupungin kulttuuritoiminnan kustannuksia. Edellisen kerran kustannuksia selvitettiin 2007.

Kasvua selittää Winqvistin mukaan osaltaan valtionosuusuudistus, joka on kohentanut merkittävästi museoiden, teattereiden ja orkestereiden taloutta.

Vaasa pitää edelleen kärkipaikkaa 243 eurollaan eniten euroja asukasta kohden vuodessa käyttävänä kuntana. Oulu sijoittuu viidenneksi käyttämällä kulttuuritoimintaan 204 euroa jokaista oululaista kohden. .

"Summat kertovat kunnan halusta satsata kulttuuriin, mutta ne eivät anna tietoa kulttuuripalvelujen sisällöstä tai laadusta."

Selvitys osoittaa, että kuntaliitokset ovat laskeneet kulttuurin kustannuksia asukasta kohden. Kulttuuriin käytetty euromäärä ei ole noussut samassa suhteessa kuin uusi asukasluku.

Lue lisää torstain Kalevasta.

Ilmoita asiavirheestä