Kun­nil­ta osa teh­tä­vis­tä pois

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) perää kuntakeskusteluun uusia malleja ja näkökulman muutosta. Pekkarisen mielestä kunnilta pitää siirtää osa nykytehtävistä kokonaan pois.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) perää vaihtoehtoja kuntakeskusteluun myös omalta puolueeltaan.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) perää vaihtoehtoja kuntakeskusteluun myös omalta puolueeltaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) perää kuntakeskusteluun uusia malleja ja näkökulman muutosta.

Pekkarisen mielestä kunnilta pitää siirtää osa nykytehtävistä kokonaan pois. "Osa tehtävistä on sellaisia, että niitä on turha pitää kuntien järjestämisvastuulla. Aika on ajanut tämän ohi. Kunnilta tulee siirtää tehtäviä ylöspäin maakuntatasolle", Pekkarinen esittää.

Perään hän korostaa, ettei maakunta -sanaan pidä hirttäytyä. "Kunta- ja palvelurakenteessa tarvitaan radikaaleja uudistuksia. Siksi vain kisa siitä, kuka esittää suurimman laatikon kuntakokomalliksi ei riitä", Pekkarinen sanoo ja ilmoittaa, että nyt esillä olleet mallit eivät hänelle kelpaa.

Pekkarinen perää lisää vaihtoehtoja myös keskustalta. "Luotan alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) ammattitaitoon, mutta keskustan sisällä kuten koko kuntakentässä tarvitaan lisää luovaa työtä uusien vaihtoehtojen etsimiseen."

Pekkarinen korostaa, että nyt ei saa kahlita eikä patistaa mihinkään, vaan etsiä lisää malleja.

Hän kaipaa myös kunnon keskustelua siitä, missä palvelut tuotetaan ja kuka ne tuottaa.



Onko tavoitteena
Euroopan ennätys?


Pekkarinen muistuttaa, että Ruotsissa on 270 kuntaa, mutta siellä keskustellaan nyt kuntamäärään pilkkomisesta. Suomessa halutaan isompia kuntia, puhutaan jopa 350 kunnan listimisestä hengiltä.

"On selvää, ettei kaikki voi pysyä ennallaan. Kuntaliitoksiakin tarvitaan. Käytännössä kaikki esillä olleet kuntalukemat tarkoittavat sitä, että Suomeen syntyisi suhteessa pinta-alaan ja väestöön ylivoimaisesti suurikokoisimmat kunnat Euroopassa", Pekkarinen huomauttaa.

Hän hämmästelee, että Euroopan ennätystäkö nyt tavoitellaankin.

Pekkarisen mielestä muutoksen tulee lähteä siitä, että kaikilla kunnilla ei pidä olla järjestämisvastuu kaikesta joko yksin tai kuntayhtymien kautta yhteistyössä muiden kanssa.

Tähän asti kuntakeskustelussa lasikaapissa ollut ex-kuntaministeri ja Kuntaliiton valtuuston entinen puheenjohtaja Mauri Pekkarinen esittää keskustelun vauhdittamiseksi oman mallinsa.

Hän korostaa, että kaikkien tehtävien siirtäminen suuryksiköihin olisi suuri virhe. "Kuntien nykyisiä tehtäviä ei voi vain sellaisenaan heittää isompiin laatikoihin. Yhtä väärin on ajatella, että kaikkien kuntien pitäisi jatkossakin hoitaa joko yksin tai yhteistyössä kaikki ne tehtävät, jotka nyt kuntien vastuulle sälytetty", Pekkarinen ilmoittaa.

Hänen mukaansa osa tehtävistä voidaan siirtää laajempialaiseen yhteisöön maakuntatasolle, joilla olisi järjestämis-, hallinnointi- ja rahoitusvastuu. Lähikunnilla tulee säilyttää tehtävät, joiden järjestäminen edellyttää paikallista tuntemusta ja tietämystä.

Pekkarinen korostaa, että lähikuntien pitää olla oikeita kuntia, joilla on itsehallinnon keskeiset tunnusmerkit. "Lähikuntia ei tarvita yhtä paljon kuin nyt. Mutta jos lähikuntien taloudellinen taakka kevenee, ne pärjäävät myös hivenen pienemmällä koolla. On helposti löydettävissä tehtäviä, joiden siirrolla maakuntatasolle kevennettäisiin monta kymmentä prosenttia kuntien nykyistä kustannustaakkaa", hän lisää.

Maakuntien ja lähikuntien välimaastossa on joukko sellaisia tehtäviä, joiden hoito vaatii Pekkarisen mukaan lisäpohdintaa.



Palveluistakin
pitää puhua


Pekkarista huolettaa, että keskustelu palveluista unohdettu lähes kokonaan, vaikka niiden tuottaminen on Suomessa julkisvetoisinta Euroopassa.

Ongelmana nyt esillä olevissa kuntamalleissa Pekkarinen pitää sitä, että yksittäisten kuntamonopolien sijasta syntyisi yksi suuri aluepalvelumonopoli . Sen läpi yksittäisten palvelutuottajien olisi entistä vaikeampi päästä.

"Suomen kuntakentässä ajatellaan, että sen jolla on palvelujen järjestämisvastuu pitää pitää myös tuottaa ne. Tämä on johtanut siihen, että julkisten palvelujen tuottavuuskehitys on meillä EU:n ja OECD:n heikoimpia. Nyt pitäisi miettiä, miten yksityiselle palvelutarjonnalle raivattaisiin tilaa ja sijaa", Pekkarinen sanoo.

Hän muistuttaa, että tällä hetkellä kunnat hankkivat järjestämistään sosiaalipuolen palveluista alle kymmenen prosenttia ulkopuolelta. Terveydenhuollon palveluluista tämä osuus on vain kaksi prosenttia. Loput ne tuottavat itse.

"Miksi lähes kaikki pitää tuottaa kuntamonopolilla", Pekkarinen ihmettelee.

Ilmoita asiavirheestä