Taajamien vetovoimaisuus -hankkeen yhteydessä on laadittu kuntakohtainen taajamastrategia kolmeentoista Pohjois-Pohjanmaan kuntaan.
Strategiat eivät ole toimenpidesuunnitelmia, vaan niihin on kirjattu keskeiset taajamakuvaan vaikuttavat asiat ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tekniikan tohtori Anu Soikkeli Oulun yliopistosta muistutti hankkeen loppuseminaarissa, ettei taajamien kehittämiseen ole olemassa patenttilääkkeitä tai yleispäteviä ratkaisuja.
"Monet ongelmat, jotka nykyiseen taajamakuvaan liittyvät, aiheutuvat edellisten vuosikymmenten suunnittelumalleista, joita on toteutettu kaikkialla. Ei ole syytä toistaa virhettä, vaan ottaa suunnittelun ja visioinnin lähtökohdaksi olemassa oleva taajama, paikka, ominaispiirteet ja identiteetti, ja vahvistaa sitä hyvää, mikä on olemassa", Soikkeli totesi.
Soikkelin mukaan taajamien kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. "Kehityksen muutos ei voi näkyä viikossa tai edes vielä vuodessa, mutta pienet parannukset saavat ajan kuluessa aikaan suuren muutoksen."
Taajamien vetovoimaisuus -hanke käynnistyi syksyllä 2000. Hanke aloitettiin puolivuotiselle esiselvitysvaiheella, jonka aikana jouduttiin toteamaan, että Pohjois-Pohjanmaan taajamissa on paljon kohentamista. Taajamia vaivaa muun muassa pusikoituminen ja rakennuskannan sekavuus.
"Usein uudet rakennukset eivät sitoudu ympäristöönsä ja ne voisivat sijaita missä tahansa, millä paikalla tahansa", Soikkeli huomautti.