Vanhat ja huonokuntoiset sosiaali- ja terveysalan kiinteistöt eivät siirry maakuntauudistuksessa maakunnan tai valtion vastuulle. Monen kunnan haave oli päästä uudistuksen yhteydessä helposti eroon turhista ja huonoista sote-rakennuksistaan. Aluehallintouudistuksen projektinjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti tyrmää ajatuksen. Kunnat jäävät edelleen jakamaan käyttämättä jäävien kiinteistöjen riskin yhdessä valtion ja maakunnan kanssa.
– Missään tapauksessa nyt ei haeta sellaista ratkaisua, että käyttöä vaille jäävät sote-kiinteistöt tulisivat kokonaan valtiolle, kunnalle tai maakunnalle. Kyse on riskin jakamisesta kunnan, maakunnan ja valtion kesken. Mihinkään suuntaan ei ole piikki auki, Pöysti tähdentää.
Kuntaliiton arvion mukaan 15-20 prosenttia sote-kiinteistöistä jää käyttämättä. Niiden tasearvo on 700–800 miljoonaa euroa. Virkamiesvalmistelu on päätynyt kuuteen eri malliin kiinteistömassan hoitamiseksi.
Vähimmillään kunnat saisivat maakuntien toimitilayhtiöiltä vain asiantuntia-apua, ei rahaa, tilojen remontointiin. Todella huonokuntoisille rakennuksille voitaisiin myöntää valtionapua purkamiseen. Kunta voisi myös saada harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen toimitilamuutoksen toteuttamiseksi. Pisimmälle viedyssä mallissa kunnat ja valtio perustaisivat yhdessä sote-kiinteistöjä jalostavan yhtiön, johon voitaisiin otta yksityisiä yhtiöitä mukaan.
Hallitus linjaa syksyn aikana, mikä ratkaisuista valitaan. Pöystin mukaan asiantuntijat suosittelevat useampien mallien käyttämistä, koska sama malli ei sovi kaikkialle.