Kun­nil­la suuria lah­joi­tus­ra­has­to­ja

Kuntien tilinpäätöksissä vuonna 2001 oli lahjoitusrahastoja 128 miljoonan euron edestä. Vaikka se yksittäisenä rahasummana on melkoisen suuri, muistuttaa kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus Suomen Kuntaliitosta sen kertyneen pitkällä aikavälillä. Vuonna 2000 rahastojen arvo oli 119 miljoonaa euroa.

Raahe Kuntien tilinpäätöksissä vuonna 2001 oli lahjoitusrahastoja 128 miljoonan euron edestä. Vaikka se yksittäisenä rahasummana on melkoisen suuri, muistuttaa kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus Suomen Kuntaliitosta sen kertyneen pitkällä aikavälillä. Vuonna 2000 rahastojen arvo oli 119 miljoonaa euroa.

"Kuntakokonaisuuden kannalta liikutaan pienissä summissa, mutta jonkun yksittäisen kunnan kannalta saattaa testamentatuilla varoilla olla varsin suuri merkitys. Etenkin pienissä kunnissa ne saattavat olla merkittäviä."

Myllyntauksen mukaan kunnille suoraan testamentatut varat ovat ihan normaaleja tapahtumia, mutta niitä ei kuitenkaan joka vuosi tule. Sen sijaan Valtiokonttorin kautta tulevaa omaisuutta etenkin suurimmissa kunnissa ja kaupungeissa tulee useammin. Ne eivät näy lahjoitusrahastoissa, ellei valtio sellaista ole edellyttänyt.



Kaikki omaisuus
ei jää valtiolle


Vuonna 2002 Valtiokonttori sai tiedon 584 perillisittä kuolleesta henkilöstä. Ilmoitetuista kuolinpesistä 62 prosentissa löytyi testamentti. Tyhjien pesien määrä on selvästi lisääntynyt, viime vuonna niitä oli 34 kappaletta.

Omaisuus pysytetään valtion omistuksessa, jos siihen on niin sanotusti erityiset syyt. Kiinteistöjä luovutetaan eri ministeriöiden käyttöön esimerkiksi luonnonsuojeluun, luonnonsuojelun vaihtomaaksi tai lisäalueeksi maanviljelijöille, asuntojen saajia puolestaan ovat eri ministeriöt, korkeakoulut, Rajavartiolaitos sekä poliisilaitokset.

Vakiintuneen käytännön mukaisesti osa rahavaroista pysytetään valtiolla. Jos omaisuuden perunkirjoitusarvo on yli 500 000 euroa, päätöksen tekee valtioneuvosto.

Vainajan kotikunnalla, kuolinpesään kuuluvan kiinteistön sijaintikunnalla ja vainajalle läheisillä henkilöillä tai yhteisöillä on mahdollisuus hakea valtiolle perintönä tullutta omaisuutta itselleen. Ellei omaisuutta pysytetä valtiolla eikä sitä luovuteta perittävän läheiselle, se luovutetaan perittävän kotikunnalle tai kiinteä omaisuus kiinteistön sijaintikunnalle.



Ruukin vanhustyöhön
lähes 200 000 euroa


Valtiokonttorin ja valtioneuvoston tehtyjen päätösten arvo oli vuonna 2002 yhteensä 11,34 miljoonaa euroa, josta valtiolla pysytettiin omaisuutta tai rahavaroja 6,37 miljoonan euron edestä, kunnille luovutettiin omaisuutta 3,85 miljoonan ja yksityisille 1,12 miljoonan euron edestä. Aikaisempina vuosina kunnille on luovutettu vähintään puolet, joskus enemmänkin omaisuutta.

"Kunta on hyvin usein se pääasiallinen saaja", johtava lakimies Marja-Liisa Yli-Koski Valtiokonttorista toteaa.

Ruukkilainen yksityishenkilö testamenttasi Mäkelänrinteen hoivaosaston vanhustyöhön runsaat 199 700 euroa. Kunnanvaltuusto on delegoinut asian perusturvalautakunnan hoidettavaksi, joka puolestaan on nimennyt asiaa varten työryhmän tekemään työtä.

Kunnanjohtaja Aimo Heikkalan mukaan tällaiset testamenttilahjoitukset ovat käytännössä hyvin harvinaisia. Lahjoitus on merkittävä panos Mäkelänrinteen hoivaosaston kehittämiseen.

"Se tukee meidän vanhusten hoitotyötä mukavasti."

Ilmoita asiavirheestä