Useita maahanmuuttajaryhmiä koskettava niin sanottu kunniaväkivalta on noussut Britanniassa merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Kurdinaisten ihmisoikeusjärjestön IKWRO:n joulukuun alussa julkistaman selvityksen mukaan Britannian poliisin tietoon tuli viime vuonna kaikkiaan 2?823 kunniaväkivaltaan liittynyttä rikosepäilyä.
Selvityksessä oli mukana 39 poliisipiiriä 52:sta, joten tapausten todellinen määrä noussee yli 3?000:n. Varsinkin kun iso osa tapauksista jää todennäköisesti poliisitutkinnan ulkopuolelle.
Selvitystä johtaneen Diana Nammin mukaan pääosa kunniaväkivallan uhreista tulee Britannian muslimiyhteisöstä, mutta eivät kaikki: poliisin mukaan kunniaväkivallaksi luokiteltuja rikoksia esiintyy myös sikhien, hindujen, eteläaasialaisten ja itäeurooppalaisten parissa.
Kunniaväkivallan ja tavallisen perheväkivallan ero on käytännössä veteen piirretty viiva. Niin sanotusta kunniaväkivallasta aletaan puhua yleensä silloin, kun väkivaltaa harjoitetaan perheen maineen puolustamiseksi ja väkivallalla on ympäröivän yhteisön tuki. Kunniaväkivallan kohteena ovat yleensä väkivallan harjoittajan lapset tai sisaret.
Hengen menetyksiin johtavat kunniaväkivaltatapaukset ovat edelleen hyvin harvinaisia. Britannian poliisin arvion mukaan maassa tapahtuu vuosittain noin 12 kunniamurhaa, mikä on vähän kaikkiaan yli 700 vuosittaisen henkirikoksen joukossa.
Ongelma on siinä, että kunniamurhista vain pieni osa tunnistetaan, koska suvut ja yhteisöt ovat yleensä haluttomia selvittämään asiaa, Diana Nammi väittää. Tapaukset verhotaan itsemurhiksi ja onnettomuuksiksi, kuten esimerkiksi parvekkeelta tippumisiksi tai tulipaloiksi.
Mediassa kunniamurhaepäilyt saavat yleensä runsaasti julkisuutta, koska henkirikoksina omien lasten surmaamistapaukset ovat länsimaissa ylipäänsä harvinaisia. Klassinen kunniamurhatapaus on isän tai veljen toteuttama tyttären surma, jossa taustalla on tyttären ei-toivottu seurustelusuhde.
Lue lisää torstain Kalevasta.