Kun­nian­louk­kaus­ri­kok­sia enemmän kuin koskaan

Kunnianloukkauksesta tehdään entistä herkemmin rikosilmoitus. Viestintäoikeuden tutkija Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta arvioi, että oikeudesta haetaan vahvistusta omille mielipiteille.

Kuvassa Oulun käräjäoikeuden istuntosali.
Kuvassa Oulun käräjäoikeuden istuntosali.

Kunnianloukkauksesta tehdään entistä herkemmin rikosilmoitus. Viestintäoikeuden tutkija Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta arvioi, että oikeudesta haetaan vahvistusta omille mielipiteille.

Kunnianloukkausoikeudenkäynnissä kun on usein kyse naapureiden tai ex-puolisoiden riidasta.

"Taloudellisen hyödyn hakemisesta tuskin on kyse, sillä korvaukset ovat pieniä. Enemmän ehkä haetaan tuomioistuimen vahvistusta sille, että minä olen oikeassa", oikeustieteen tohtori Tiilikka sanoo STT:lle.

Monesti kunnianloukkauksesta tuomittu joutuu maksamaan korvauksia vain 100-300 euroa.

Tiilikka arvelee, että rikosilmoitusten lisääntyminen liittyy osittain henkisen hyvinvoinnin vaalimiseen. Mielenrauhaa haetaan siten entistä herkemmin myös oikeusteitse.

Kunnianloukkauksista tehdyt rikosilmoitukset ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina. Salon Seudun Sanomien mukaan poliisi sai viime vuonna liki 3 600 rikosilmoitusta kunnian tai yksityisyyden loukkaamisesta. Ilmoituksia oli reilu tuhat enemmän kuin vuonna 2000. Myös Suomen Journalistiliiton mukaan kyselyjä sananvapauden rajoista tulee enemmän kuin ennen.

Suurin osa rikosilmoituksista ei kuitenkaan etene oikeusjutuiksi. Tiilikka kertoo, että oikeudenkäynneissäkin kunnianloukkaussyytteet hylätään hieman useammin kuin muissa oikeusjutuissa. Esimerkiksi vuonna 2005 kunnianloukkauksesta tai törkeästä kunnianloukkauksesta tuomittiin 250 ihmistä.

Tiilikka väitteli viime vuonna sananvapaudesta ja yksityisyyden suojasta. Tuolloin hän tutki paljon kunnianloukkausoikeudenkäyntejä.

Ilmoita asiavirheestä