Oulun läänissä on puolessatoista kuukaudessa saatu soviteltavaksi jo nelisenkymmentä rikos- tai muuta riita-asiaa. "Nuorilla soviteltavat rikokset ovat yleensä varkauksia, näpistelyjä, graffitien tekemisiä vääriin paikkoihin ja lain noudattamatta jättämisiä", kertoo sovittelujohtaja Heikki Mikkola elokuun alussa toimintansa aloittaneesta sovittelutoimistosta
Aikuisten sovittelut koskevat lähinnä lieviä pahoinpitelyjä ja omaisuusrikoksia.
Sovittelun ulkopuolelle ei ole rajattu minkäänlaisia rikoslain alaisia rikoksia, mutta Mikkolan mukaan usein monisäikeisissä perheväkivaltatapauksissa vain syyttäjä tai poliisi voivat päättää, voidaanko asia sovitella. Sovittelua voivat ehdottaa asianosaiset, poliisi, syyttäjä tai asianajaja.
Oulun läänissä sovittelua hoitaa Oulun setlementti. Alueen viidessä sovittelutoimistossa Oulussa, Pudasjärvellä, Raahessa, Kajaanissa ja Ylivieskassa työskentelee yhteensä kahdeksan palkattua työntekijää. Vapaaehtoisia sovittelijoita läänissä on nelisenkymmentä. Suunnitelmissa on kouluttaa lisää vapaaehtoisia.
"Tavoitteena on, että ensi vuoden lopussa sovittelijoita on Oulun läänissä noin sata", Mikkola kertoo.
Sovittelu on ollut mahdollista joillain paikkakunnilla jo parikymmentä vuotta, mutta vuoden alussa voimaan tullut laki määrää sovittelun mahdolliseksi kaikille Suomessa asuville asuinpaikasta riippumatta. Aiemmin sovittelulla ratkaistiin lähinnä nuorten rikos- ja riita-asioita. Nyt sovittelemaan pääsevät myös aikuiset.
Nettikunnianloukkauskin soviteltu
Sovittelutapauksien joukossa on myös kunnianloukkauksia ja laittomia uhkauksia. "Myös yksi internetin keskustelupalstoilla tehty kunnianloukkaus on Oulun läänissä soviteltu", Mikkola kertoo. Siinä osapuolet olivat Mikkolan mukaan nuorehkoja henkilöitä.
Kunnianloukkaustapauksissa molemmat osapuolet ovat olleet aikuisia tai nuoria, mutta eräissä tapauksissa nuoret ovat loukanneet itseään vanhemman henkilön kunniaa. "Maallikkona voi miettiä, onko sukupolvien kuilu on kasvanut ja vanhemmalla väestöllä on erilaiset käsitykset puhuttelutavasta ja asia menee poliisille asti", Mikkola pohtii.
Oulun käräjäoikeudessa kunnianloukkauksia käsiteltiin vuonna 2004 kymmenen, 2005 niitä oli 17 ja tänä vuonna on käsitelty 14. Oulun käräjäoikeuden laamanni Harri Mäkinen pitää määriä pieninä. "Tuomiopiirissä väestöpohjaa on noin 250 000 henkeä, joten sitä sanotaan yhtä tai toista. Kovin herkästi asia ei lähde liikkeelle", hän sanoo.
Keskeyttäminen harvinaista
Mikkolan mielestä sovittelulla on pelkästään positiivisia vaikutuksia. Sovittelulla halutaan saada nuori ottamaan vastuu elämästään ja heidän kohdallaan sovittelulla onkin kasvatuksellinen merkitys. "Tuleva teko voi jäädä tekemättä. Nuoren elämän lähteminen väärille raiteille on kallista. Jos vältetään yksikin oikeudenkäynti, säästyy yhteiskunnalta kustannuksia satoja euroja", sanoo Mikkola.
Suuren yleisön piirissä sovittelu ei ole Mikkolan mukaan tunnettu käytäntö. "Ei tiedetä, että asia voi mennä näinkin eteenpäin", hän sanoo.
Uhrinkin kannalta sovittelu on hyvä menetelmä. "Usein uhrin näkökulma ja tunteet unohtuvat käräjillä: miltä tuntui, kun rikos tapahtui. Sovittelussa sana on vapaa ja osapuolten on kuunneltava toisiaan", sanoo Mikkola.
Sovittelun voi halutessaan keskeyttää, mutta Mikkolan mukaan keskeytyminen on harvinaista. "Toimistolle tullaan sillä mielellä, että sovinto tulee", hän sanoo.