Poliitikot ja julkkikset ovat median vakiokasvoja, mutta itseä koskevasta kirjoittelusta hermostuvat silti useimmiten niin sanotut tavalliset ihmiset. Poliisiammattikorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan tiedotusvälineen epäillystä rikoksesta ilmoittaa poliisille useimmiten pikkupaikkakuntalainen oman alansa vaikuttaja.
"Rikosilmoituksen tehneiden joukossa oli esimerkiksi seurakuntien, koulutoimen ja sairaanhoidon piirissä työskenteleviä", kertoo selvityksen tehnyt Janne Laukkanen.
Laukkasen mukaan vain neljännes kaikista rikosilmoituksen tehneistä oli luokiteltavissa poliittisiksi vaikuttajiksi tai julkkiksiksi. Heidän kiinnostustaan poliisin juttusille menoon voi suitsia pelko lisääntyvästä mediamylläkästä.
Rikosilmoituksen tekijät valittivat usein paikallislehtien ja alueellisten lehtien uutismaisista artikkeleista, joissa katsottiin olleen heitä koskevaa virheellistä tietoa.
Laukkanen kävi läpi kaikki poliisin tietoon vuosina 2004-2005 tulleet epäillyt sananvapausrikokset. Niitä oli kaikkiaan 165. Sananvapausrikoksella tarkoitetaan median välityksellä tehtyä kunnianloukkausta tai yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä.
Poliisit suhtautuvat nihkeästi
Laukkanen haastatteli tutkimuksessaan myös rikosilmoituksia käsitelleitä poliiseja ja syyttäjiä. Haastattelujen perusteella poliisit eivät olleet kovin innostuneita selvittämään kunnianloukkausjuttuja, vaan niiden arviointi jätettiin mielellään syyttäjille ja tuomioistuimille.
Poliitikoilla ja julkkiksilla on alentunut yksityisyyden suoja, jonka poliisit tuntuivat ulottavan muihinkin.
"Poliisit katsoivat, että omalla paikkakunnallaan keskeisessä roolissa tai ainakin siellä päin olevien on kestettävä aika paljon julkista riepottelua", sanoo Laukkanen.
Median kautta tehdyt kunnianloukkaukset rinnastuivat poliisien mielissä usein muihin kunnianloukkauksiin. Kansalaisten välisestä suukovusta tehdään paljon ilmoituksia, joiden tutkiminen koettiin Laukkasen mukaan poliisissa usein turhauttavana.