Kunniaa kän­ny­köi­den kyt­ky­kau­pal­le

Suomalaiset matkapuhelinpalvelut sinnittelevät jälkijunassa kännyköiden kytkykauppakiellon takia, arvioi Sony Ericssonilla Suomen ja Viron markkinoista vastaava Markus Nummisalo maanantaina Helsingissä."Suomessa markkinat eivät ole niin vapaat kuin muualla Euroopassa", hän huomauttaa. Esimerkiksi ohjelmistoja ei saa paketoida kännykkään valmiiksi samoin kuin vaikkapa Ruotsissa.

Suomalaiset matkapuhelinpalvelut sinnittelevät jälkijunassa kännyköiden kytkykauppakiellon takia, arvioi Sony Ericssonilla Suomen ja Viron markkinoista vastaava Markus Nummisalo maanantaina Helsingissä.

"Suomessa markkinat eivät ole niin vapaat kuin muualla Euroopassa", hän huomauttaa. Esimerkiksi ohjelmistoja ei saa paketoida kännykkään valmiiksi samoin kuin vaikkapa Ruotsissa.

Suomi onkin jonkinlainen kummajainen, Nummisalo sanoo. "Markkinoiden pelisäännöt on tehty puhelinkauppaa varten." Hänestä markkinoiden vapauttaminen nopeuttaisi uusien palvelujen leviämistä. "Kuluttaja saa tuotteeseen paljon enemmän viihdettä sisään."

Suomessa operaattorit käyvät kilpailua puheaikatasolla. "Uudet palvelut ovat jääneet jalkoihin", sanoo myös Ericssonin Suomen toimitusjohtaja Kjell Forsén.

Viidennes liikevaihdosta

Maailmalla operaattorit kasvavat jo niin sanottujen mobiilidatapalvelujen avulla. Niiden osuus nousee operaattorien liikevaihdossa parhaimmillaan jopa viidennekseen.

Parhaiten menestyneiden joukossa ovat esimerkiksi Vodafone, O2 ja T-Mobil. "Ne ovat osanneet paketoida palvelut siten, että tilaajien on helppo käyttää", Forsén toteaa kytkykaupan hyvinkin vetävän asiakkaita muualla.

Esimerkiksi operaattori 3 Italia on saanut vain runsaassa vuodessa miljoona käyttäjää videopuheluille, videodeittipalveluille, videouutisten ja musiikkisisältöjen latauksille sekä seuraamaan jalkapallopelejä.

Ruotsissakin on jo neljä operaattoria käynnistänyt kolmannen sukupolven palveluja. Suomessa sen sijaan kehitys tuntuu pysähtyvän jo siihen, että jo kamerakännykän asentaminen on asiakkaalle turhan vaikeaa. Myös kolmas sukupolvi eli 3G toimii Suomessa vasta kokeiluasteella.

Ylipäänsä on laitekanta Suomessa vanhaa ja edelleen hankitaan mustavalkoisiakin kännyköitä. Niin että meillä alan keskiverto hintataso jää 115 euroon.

Ericssonin kännyköiden keskihinta on tuplat mainitusta. Ja tulevat älymallit lähentelevät 900 euroa.

"Missään tapauksessa ei olla menetetty peliä vielä", Forsén tosin lohduttaa. Hän lupailee Suomenkin operaattoreiden osalta edistysaskelia ensi vuonna.

Tuoteyhteistyö, jossa Ericsson vastaa alustasta ja Sony muotoilusta, on nyt jatkunut kolme vuotta. Vuoden päivät tulos on ollut positiivinen. Samoihin aikoihin on Sony Ericsson rynninyt Pohjoismaissa markkinaykköseksi niin Ruotsissa kuin Norjassakin. Myös Tanskassa on päästy vahvaan kasvuun, Nummisalo vakuuttaa. Suomessa yhteisyritys sen sijaan sinnittelee vasta seitsemän prosentin markkinaosuuden kanssa.

Kytkysäännöstö vanhentunut

Sekä toimintaympäristö että tekniikka ovat ajaneet kytkysäännösten ohi, arvioi kehitysjohtaja Eero Reijonen Viestintävirastosta. "Jos tarkoituksena on estää matkapuhelimen ja liittymän hintakytky, tämä on vanhentunut." Muutokset olisivat mahdollisia, sillä viestintämarkkinalakia tarkennetaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM).

Nykylainsäädäntö lähtee siitä, että kännykän hinta ei saa pudota, jos ostaa liittymän. Kytkyvalvonta on mahdollista näin hands free -laitteiden tai akkujen osalta.

Kännykkään valmiiksi ladatut ohjelmistot ovat jo viestintämarkkinalain hengen vastaisia, Reijonen sanoo. "Niitä saa laittaa ja myydä kenelle vain, mutta ne eivät saa vaikuttaa liittymäkauppaan." Kytkykaupaksi ne muuttuvat, jos asiakas jää ilman vaihtoehtoja. Oikeuteen hän ei haluaisi nykyisen, "suohon vievän" säännöstön kanssa lähteä.

Jos kännykällä pystytään katsomaan elokuvia, ohjelmiston arvo alkaa olla suurempi kuin kännykän arvo. "Kun sisällä oleva vaikuttaa todellisuudessa enemmän ostajan ostopäätökseen kuin se, mitä laite on, silloin ollaan minusta menossa rajan yli."

Osa operaattoreista ajaa kytkykauppaa. Kuluttajavirasto sen sijaan vastustaa vapautusta. Kilpailuvirastokaan ei ole tehnyt aloitetta kytkylain kumoamiseksi, vakuuttaa tutkimuspäällikkö Timo Mattila monopoliryhmästä.

Viestintäneuvos Kari Ojalan mukaan ei ole varmaa, tuleeko LVM puuttumaan kytkykauppaan mitenkään lakia muuttaessaan. Teletoimintaa ei olisi Suomessa saatu liberalisoiduksi kunnolla, ellei kytkykauppaa oli aikoinaan kielletty, hän muistuttaa.

Kilpailuvirasto viittaa tuoreessa kannanotossaan LVM:lle siihen, että eniten kasvua markkinoilla odotetaan nuorten ikäluokissa, joissa hankintapäätökset eivät ehkä ole rationaalisimpia. "Matkapuhelimen ja liittymän myynnin pitäminen erillään saattaa helpottaa vääristä valinnoista pidättäytymistä."

Kytkykaupan kieltämisessä tai sallimisessa onkin kummassakin hyvät ja huonot puolensa. Vapauttaminen esimerkiksi saattaisi tarjota sellaisille operaattoreille mahdollisuuden puikahtaa sisään, jotka eivät ole muuten päässeet markkinoille. Toisaalta ollaan valmiiden asetusten kanssa sitten naimisissa.

Joku aina maksaa laskun. Yhdysvalloissa, missä kytkykauppa on sallittu, asiakas joutuu jo maksamaan operaattorin jättäessään, Ojala varoittaa.

Ilmoita asiavirheestä