Yhteensä 31 000 suomalaisnuorta saa tänä vuonna kesätyöpaikan kunnalta tai kunnan tukemana. Kesätyöläisiä on noin 5 000 vähemmän kuin viime vuonna.
Myös rahaa käytetään nuorten työllistämiseen nyt kitsaammin, yhteensä 17 miljoonaa euroa eli pari miljoonaa euroa vähemmän kuin kesällä 2001.
Oulun kaupunki on poikkeus. Nuorten kesätyöpaikkoja perustettiin Ouluun tänä vuonna 783 eli lähes 70 enemmän kuin viime vuonna.
Kunnat elävät tässä ajassa, Kuntaliiton kehityspäällikkö Salme Sundquist perustelee kesätyöpaikkojen valtakunnallista vähenemistä.
Aikaisempina vuosina kunnat olivat Sundquistin mukaan erittäin aktiivisia, kun taas yritykset työllistivät vähemmän.
”Sekä julkinen että yksityinen sektori ovat havainneet, että työvoimapula uhkaa kaikkia aloja. Nyt kunta luottaakin yrityksiin, etttä ne hoitaisivat kesätyöpaikkoja aktiivisemmin.”
Sundquist myös epäilee, että nuorten kiinnostus kunnan töihin on laskenut. ”Heitä revitään yksityiselle sektorille, sillä yritykset haluavat tehdä alaansa ja imagoaan tunnetuksi jo varhain.”
Myös Oulussa on huomattu, että yksityinen puoli vetää kesätyöläisiä. Useat kymmenet nuoret ovat tänä keväänä peruneet tulonsa kaupungin kesätyöpaikkaan saatuaan työpaikan yksityiseltä yritykseltä.
Etenkin sosiaali- ja terveyspuolella on täytetty useita paikkoja varasijalistalta.
Kuntaliitto teki kesätöistä kyselyn, johon vastasi kolme neljästä Suomen kunnasta. Kyselyn mukaan eniten kesätöitä on tarjolla Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, vähiten Ahvenanmaalla, Itä-Uusimaalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Tärkeimpiä syitä työllistää nuoria on antaa heille mielekästä tekemistä ja ensikosketus työelämään, kunnat ilmoittivat.
Kunnan oma tarve saada kesälomittajia ei painanut yhtä paljon kuin sosiaaliset ja kasvatukselliset syyt.
Kesätyö kestää useimmiten alle kuukauden. Työtä hakevista yli puolet on alle 18-vuotiaita.