Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman vetäjä Georg Henrik Wrede mielestä kunnat unohtavat ennaltaehkäisevän työn nuorten parissa. Wrede sanoo, että nuorten ongelmissa on pääpaino ollut liikaa kriisipalveluissa.
"Ennaltaehkäisy on aina inhimillisesti ja taloudellisesti katsoen parasta. Laskelman mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa siihen, kun hän täyttää 60 vuotta. Jos työpajapaikka maksaa kymppitonnin, miljoonalla saa jo monta pajapaikkaa", Wrede huomauttaa.
Kalevan kiertokyselyn mukaan Jokelan ja Kauhajoen murhenäytelmät eivät juuri näy Pohjois-Suomen kuntien ensi vuoden nuorisomäärärahoissa. Työtä jatketaan pääasiassa entisillä voimavaroilla. Monessa kaupungissa pyritään hakemaan esille syrjäytymässä olevia ja niin sanottuja hiljaisia nuoria ja auttamaan heitä.
Valtiovalta puolestaan yrittää vahvistaa nuorisotyötä ja esimerkiksi verkkopalveluihin on annettu lisää rahaa.
"Valtion talouteen Kauhajoen ampumatapaus on vaikuttanut. Eri asia on, miten se näkyy kuntien talousarvioissa. Toivon, että kunnat ymmärtäisivät ennaltaehkäisevän nuorisotyön merkityksen", Georg Henrik Wrede sanoo.
Wrede korostaa, että varsinaisen nuorisotyön lisäksi nuorten parissa tehdään työtä myös muilla hallintoaloilla. Ennaltaehkäisyn kannalta nuorten vapaa-aikana tehtävä työ on tärkeää samoin kuin se, että sitä tehdään siellä, missä nuoret ovat. Tämän vuoksi myös verkkopalveluita on lisättävä.
Oulun kaupungin vs. nuorisotoimen johtaja Paula Kariniemi sanoo, että Kauhajoen tapauksen jälkeen kuntien ei kannata shokissa alkaa tehdä mitään äkkinäisesti, vaan harkiten ja asioita pidemmälle katsoen.