Oulun seutu kaipaa kipeästi lisää päihdehuollon erityispalveluja. Puutetta on niin sanotuista matalan kynnyksen palveluista, joissa alkoholiongelmaan pureudutaan jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi valistus- ja ennaltaehkäisytyöhön on hyvin vähän, jos ollenkaan, resursseja.
Tällä hetkellä pienten kuntien päihdepalveluissa pääpaino on pitkälle edenneen alkoholismin hoidossa, kuten katkaisu- ja kuntoutushoidossa sekä ryhmätoiminnoissa.
Monissa pikkukunnissa alkoholisairauksiin sairastuneita hoidetaan terveyskeskusten vuodeosastoilla, mikä on huomattavasti halvempaa kuin hoitopaikan ostaminen erityisiltä päihdeklinikoilta.
Oulun seudulle
uusi A-klinikka?
Esimerkiksi Kiimingissä tämän vuoden päihdehuoltolaitosmaksuihin varatut rahat on jo käytetty. Kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Hilkka Huusko kertoo, että yleensä neljä viikkoa kestäville, eri puolella Suomea oleville hoitolaitosjaksoille ei enää tänä vuonna pääse.
"Ostamme katkaisuhoitopalveluja Oulun päihdeklinikalta. Lisäksi pidämme päihdeasiakkaiden kanssa motivoivia keskusteluja, ostamme perhekuntoutuspalveluja ja järjestämme ryhmätoimintaa sekä perheleirejä", Hilkka Huusko luettelee päihdehuollon palveluja, joiden kysyntä on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Myös Limingassa päihdehuollon kustannukset ovat tänä vuonna nousseet, mutta vaihtelua tulee vuosittain. Kunnan sosiaalityöntekijä Riitta Kotila kertoo, että jo yksi pitempiaikainen laitoskuntoutus esimerkiksi perheelle nostaa kustannuksia.
Limingassa katkaisuhoidot hoidetaan kunnan omassa terveyskeskuksessa ja muut palvelut ostetaan Raahesta ja yksityisiltä.
Oulun seudun kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat pitävät tärkeänä, että Oulun alueelle saataisiin uusi, A-klinikkasäätiön toimintayksikkö. Tällä hetkellä alueella toimii vain Oulun kaupungin ylläpitämä A-klinikka. Se on nykyisin keskittynyt pelkästään oululaisiin asiakkaisiin eikä myy enää palveluitaan seudun kunnille, kuten aikaisemmin.
Ajatus uudesta klinikasta on kuitenkin tökännyt meneillään oleviin kuntaliitosneuvotteluihin. Sosiaali- ja terveysjohtajat katsovat, ettei suunnittelua kannata jatkaa, jos Oulu ei ole mukana. Uuden klinikan paikkakin olisi seudun kuntien mielestä sopivin Ouluun.
Oulun A-klinikan palveluesimies Tuula Hursti on erittäin pahoillaan, ettei Oulu voi auttaa naapurikuntiaan. "Meille on pitkät jonot ja tilaajan päätöksen mukaan oululaisten on saatava palvelut ensin", Hursti sanoo. Hän toivoo, että alueen kunnat voisivat satsata Oulun A-klinikalle lisää työvoimaa, jotta myös seudun kuntien asiakkaat voisivat käydä klinikalla. "En niinkään ymmärrä, miksi tänne pitäisi perustaa ihan uusi yksikkö, kun tätä toimivaakin voitaisiin kehittää", Hursti pohtii.
Pitkittynyt käyttö
vie vaikeuksiin
Tuula Hurstin mukaan alkoholin lisääntynyt käyttö näkyy paitsi asiakasmäärissä, myös ongelmien kasaantumisena. "Alkoholi tuo ongelmia läheisverkostoon, työpaikoille ja terveyteen. Käsiin putoavien joukko kasvaa, koska ongelmiin ei voida puuttua ajoissa. Alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt ja osalle tulee sen käytön kanssa varmasti pulmia. Käyttö ei näy heti, vaan viiveellä", Hursti sanoo.
Oulun päihdeklinikalla alkoholin käytön lisääntyminen näkyy entistä huonokuntoisempina asiakkaina. "Osa potilaista on juonut paljon ja pitkään, mistä seuraa somaattisia sairauksia. Osa pystyy liikkumaan vain rollaattorilla. Ihminen on kuitenkin sitkeä. Alkoholittomuus tekee melkoisia ihmeitä", päihdeklinikan palveluesimies Leena Vesterinen muistuttaa hoidon merkityksestä.