Suomen Kuntaliitto ja kunnat ovat eri linjoilla opiskelemaan lähtevien nuorien rahallisesta avustamisesta. Avustamisen tarkoitus on saada opiskelijat pysymään kotikuntansa asukkaina.
Kuntaliiton arvion mukaan Pohjois-Suomessa opiskeluikäisille nuorilleen avustusta maksavat lähinnä pienet ja väestötappiolliset kunnat.
Ehdoiksi lukukausittain maksettavan rahasumman saamiseen riittää usein kirjojen säilyttäminen kotipaikkakunnalla ja päätoiminen opiskelu.
Kuntaliitto pitää rahallista avustamista hieman kyseenalaisena, sillä laskelmien mukaan siitä ei ole todettu olevan juurikaan hyötyä valtionosuuksien tai verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen kannalta.
"Käytäntö vaikuttaa olevan lähinnä imagollinen. Kun opiskelijat jäävät kuntiin näennäisesti asukkaiksi, asukasluvut näyttävät todellista paremmilta", kuntatalousjohtaja Martti Kallio Kuntaliitosta toteaa.
"Vähän kummallista lahjontaa tämä on, sillä rahaahan on sekin, mitä opiskelijoille maksetaan", Kallio pohtii.
Vastaveto opiskelu-kaupungin tuelle
Kaksi vuotta opiskelustipendejä antanut Posion kunta ei myönnä tähtäävänsä tukitoimillaan valtionosuuksien parantamiseen, vaan siihen, että nuoret säilyttäisivät yhteyden kotikuntaansa opiskelemaan lähdettyäänkin. Opiskelustipendiä haki tänä keväänä yli kaksisataa nuorta.
Kunnanjohtaja Mauri Posio sanoo rahallisen avustuksen olevan eräänlainen vastaveto niille opiskelupaikkakunnille, jotka maksavat opiskelijoille erimuotoisia tukia esimerkiksi bussilippuihin.
"Muun muassa Oulu tukee tällä tavalla opiskelijoita. Sielläkin tuen ehtona on se, että opiskeleva nuori on paikkakuntalainen", Posio sanoo.
Koillismaalla Taivalkoskella vasta mietitään keinoja, joilla kotipaikkakunta saataisiin jäämään nuorten mieliin positiivisena asuinalueena.
"Välttämättä emme lähde muiden mallin mukaan rahalliseen tukemiseen, vaan koetamme ajatella laajemmin keinoja siihen, miten saamme viestin perille", kunnanjohtaja Janne Kinnunen toteaa.
Ranuan kassa
ei kestänyt avustamista
Ranua luopui tämän vuoden alusta opiskelija-avustuksen maksamisesta. Sivistystoimenjohtaja Outi Lohen mukaan avustaminen päättyi, kun kunnalla ei ollut enää budjetissaan ylimääräistä rahaa, mistä tukea maksaa.
"Jouduimme laskemaan uudelleen avustamisesta saatavan valtionosuus- ja verotasaushyödyn, eivätkä ne enää olleet lähellekään niin hyvät kuin aiemmin", Lohi sanoo.
Hakijoiden määrä kasvoi Ranualla vuosi vuodelta tasaisesti. Sama nouseva suuntaus on ollut myös muilla avustusta myöntävillä paikkakunnilla.
Valtionosuudet
eivät kasva
Monimutkaisen valtionosuusjärjestelmän vuoksi kotikuntaansa kirjoille jäävät opiskelijat eivät kuntatalousjohtaja Martti Kallion mukaan lihota kuntien kassoja, vaan tulos on lähinnä plus miinus nolla. Valtionosuudet maksetaan asukasluvun, mutta myös ikärakenteen mukaan. Kunnat joutuvat maksamaan opiskelijoista täyden omarahoitusosuuden, vaikka heistä saatavat valtionosuudet ovat hyvin pienet.
"Omarahoitusosuus taas on yhtä suuri kaikista asukkaista. Tämä aiheuttaa sen, ettei opiskelijoista ole kunnille taloudellista hyötyä muuten kuin ehkä verotuloihin perustuviin valtionosuuksien tasauksissa", Kallio arvelee.
Kallion mukaan kuntien kannattaisi laskea tarkkaan opiskelijoiden rahallisesta avustamisesta saatavat hyödyt ja toisaalta siitä koituvat kustannukset.
