Valtio joutuu maksamaan kunnille lähes 300 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksia. Hallituksen tänään keskiviikkona pidettävässä kehysneuvottelussa väännettään kättä siitä, miten valtionosuuksien kustannusjaon lakisääteinen tarkistus jaksotetaan.
Kuntien valtionosuuksien kustannusten jaon tarkistuksesta tulee verojen ja liikennerahojen lisäksi yksi visaisimmista väännöistä kehysneuvottelussa. Rahassa mitattuna valtionosuuksissa kyse on siis liki 300 miljoonan euron kohtalosta.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.), valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (ruots.) välisissä neuvotteluissa on syntynyt yhteinen näkemys siitä, että valtio korvaa täysimääräisenä kunnille valtionosuuksien lakisääteisen nelivuotistarkistuksen edellyttämät osuudet. Kättä väännetään kehysriihessä siitä, miten lisäkorvaus jaksotetaan.
Valtiovarainministeriö haluaa jaksottaa rahapotin kolmeen sadan miljoonan euron osaan. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän (kesk.) toive on tehdä tarkistus kerralla ensi vuoden alusta. Kuntaministeri Hannes Manninenkin (kesk.) ajaa etupainotteista maksulinjaa.
Päähallituspuolue keskustassa lähdetään siitä, että kahden vuoden jaksotus on maksimi. Valtiovarainministeriön mukaan kyse on niin suuresta summasta, että kerralla sitä ei voida kunnille kuitata.
Valtaosa noin 295 miljoonan euron suuruisista kuntannusten jaon tarkistuksista tulee sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista. Niille pitää valtion rahapussista löytyä 289 miljoonaan euroa lisää rahaa. Loput ovat opetuspuolen valtionosuuksia.
Valtionosuuksien kustannusten jaon tarkistuksista tuli lakisääteisiä samalla, kun kuntien valtionosuuksissa siirryttiin laskennalliseen malliin vuonna 1993. Käytännössä kyse on siitä, että valtio maksaa valtionosuudet könttäsummana laskennallisten mallin mukaan ja määräajoin jakosuhde tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tarkistuspiste on joka neljäs vuosi ja opetuspuolella joka toinen vuosi.
Lain kirjainta ei ole voitu kertaakaan toteuttaa niin, että tarkistetut valtionosuudet olisi maksettu kunnille kerralla. Valtiontaloudellisista syistä ne on jaksotettu usealle vuodelle. Näin tehtiin myös edellisen tarkistuksen yhteydessä vuonna 2001.
Sosiaali- ja terveysministeriön puolella kehysriiheen tulevat askelmat on tehty vuoden 2002 tilastoilla. Opetusministeriön tiedot ovat viime vuodelta, joten ne eivät ole lopullisia tilinpäätöstietoja.
Kuntaliitto on vaatinut, että valtionosuudet tulee maksaa nyt kunnille täysimääräisinä. Valtiovarainministeri Kalliomäen johtamassa peruspalvelutyöryhmässä asia päätettiin siirtää koko hallituksen kehysneuvotteluihin.
Myös verotus ja opintukiuudistukset puhuttavat kehysriihtä. Sen sijaan kiistellyistä liikennerahoista ollaan pääsemässä kompromissiin, jonka mukaan osalle hankkeita löydettäisiin rahaa.
Tämä tietäisi sitä, että väylälistan kärjessä olevat Tornion ja Raahen satamahankkeet ja Seinäjoki-Oulu-ratahanke ovat varmistumassa.
Kalliomäki muuttaisi jakosuhdelakia
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) mukaan valtion ja kuntien välistä kustannusten jakolakia pitää muuttaa.
"Systeemi on jo sinänsä vähän aikansa elänyt. Se ei toimi tehokkaasti ajatellen valtion ja kuntien kustannuskehitystä", Kalliomäki perustelee valtion ja kuntien taloussuhteiden uudelleen arvioinnin tarvetta.
"Kuntapuolella syntyy nyt helposti väljyyttä, joka ei ole sen tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimusten mukaista, mihin lähivuosina on pakko päästä.
Hänen mukaansa yhteiskuntakehitys, esimerkiksi ikäluokkien pienentyminen, pitää ottaa paremmin huomioon. "Nyt tämä tuo kuntatalouteen tiettyä automatiikkaa, jota nykyinen kustannusten jakojärjestelmä ei huomioi", Kalliomäki sanoo.
Tänään alkavaan hallitukseen kehysneuvotteluun Kalliomäki ei lain muutosesitystä tuo. "Mutta pitemmällä aikavälillä lakia pitäisi ilman muuta muuttaa."
Hän lisää, että vaikka valtionosuuksien kustannusten tarkistuksessa on kyseessä lakiin sidottu tekniikka, joudutaan nämäkin eurot ottamaan budjetin kehysjärjestelmässä huomioon. Ongelma on se, ettei kehitystä kyetä hyvin ennakoimaan. Vielä viime keväänä ei tiedetty, miten kustannusten jako kehittyy.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Matti Ahde (sd.) pitää kuntien ja valtion välisen kustannusten jaon uudelleen arviointia kiireellisenä. Ahteen mukaan asian ratkaiseminen on yksi tämän vaalikauden tärkeimpiä kysymyksiä.
Hän huomauttaa, että jakosuhde joutuu jatkuvasti testiin monien erilaisten päätösten kautta ja joka kerta joudutaan suurempaan tai pienempään kädenvääntöön. "On tärkeää, että näiden kahden keskeisen toimijan keskinäinen taloussuhde järjestetään kestävälle pohjalle."