Kuntaliitto huutaa valtiota apuun, jotta kunnissa vältyttäisiin 1990-luvun laman kaltaiselta paniikkijarrutukselta ja juustohöyläleikkauksilta. Valtion rahakirstusta olisi löydyttävä kunnille tänä ja ensi vuonna noin miljardi euroa lisärahaa, jotta keskeiset kuntapalvelut saataisiin turvattua.
Kuntia taas evästetään sopeuttamaan menot tuloihin. Henkilöstökulut vievät ison osan rahoista, mutta irtisanomisia olisi nyt vältettävä. Ennemmin on puututtava määräaikaisiin työsuhteisiin ja keskusteltava lomarahoista, haarukoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne talousfoorumissa Helsingissä keskiviikkona.
Kuntaliitto uskoo, että kuntien toiminnot saataisiin viilattua nykyistä tehokkaammiksi, jos valtion ohjeet ja määräykset olisivat väljempiä. Myös pätevyys- ja mitoitusvaatimuksia olisi arvioitava uudelleen.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kertoi pyytäneensä jo Kuntaliitolta listaa normeista, joiden koetaan haittaavan toimintaa. Vielä sitä ei ole tullut.
Yhteisöveroista isompi siivu
Kuntaliitto on ristinyt tuoreen esityksensä Kuntapalvelujen pelastusohjelmaksi. Sen euromääräisesti kovimmat odotukset kohdistuvat yritysten maksamaan yhteisöveroon, josta olisi saatava nykyistä isompi siivu kunnille.
Toiveella on Kiviniemen tuki. Hän muistutti jo esittäneensä kuntien osuuden kasvattamista 2--3 vuoden määräajaksi. Hän ei ottanut kantaa siihen, miten paljon sitä voitaisiin nostaa. Koko hallituksen vastaukset Kuntaliiton huutoon kuullaan parin viikon kuluttua hallituskauden puolivälitarkastelussa ja tarkemmin maaliskuussa, kun hallitus linjaa lähivuosien budjetteja.
Kuntaliitto arvioi, että taloustaantuman vuoksi yhteisöverosta heruu nyt kunnille noin 600 miljoonaa euroa viimevuotista vähemmän. Mikäli kuntien osuutta nostettaisiin liiton toivomalla tavalla, tietäisi se 450 miljoonan euron lisätuloa.
Kiviniemeltä löytyy ymmärrystä myös Kuntaliiton toiveille kasvattaa valtionosuuksia.
Kuntaliitto siirtäisi jäteveronkin tuoton kunnille, sillä nehän jätehuollosta vastaavat. Pelastusohjelma suuntaisi myös ajoneuvo- ja polttoaineveron tuottoja kunnille, sillä noin puolet tienpidon kustannuksista menee kuntien piikkiin.
Menot ja velat kasvussa
Verotulojen pienenemisen rinnalla kuntien menot jatkavat kasvuaan. Tänä vuonna toimintamenoihin uppoaa 1,5 miljardia euroa viimevuotista enemmän. Ilman valtion lisäpanosta kuntien verotus uhkaa kiristyä merkittävästi, Kuntaliitto varoittaa.
Vaikka yhteisöverot lähtivät roimaan laskuun loppuvuodesta, kuntien viime vuoden tilinpäätöksissä talouden suunnanvaihdos ei vielä näy, käy ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Miinusmerkkisen vuosikatteen tehneiden kuntien määrä jopa väheni 44:ään.
Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi esimerkiksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Kuntien velkaantuminen jatkui, vaikka taustalla ovat reippaan talouskasvun vuodet. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kunnilla on lainaa 1 652 euroa asukasta kohti eli noin satasen edellisvuotista enemmän.