Haapajärven yhteisöverotulot ovat kaupungin oman arvion mukaan vähenemässä 70 prosenttia budjetoidusta, mitä kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen pitää suorastaan katastrofina. Haapajärven budjetissa yhteisöveron tuotoksi arvioitiin 1,3 miljoonaa euroa, mutta tammikuun tilanteen mukaan pudotusta tulisi siihen verrattuna yli 72 prosenttia, eli summa laskisi liki miljoonalla eurolla.
Erilaisissa kunnissa yhteisöveron merkitys on erilainen. Haapajärvellä tuoton väheneminen merkitsee yhtä kunnallisveroprosenttia. Tähän saakka yhteisöverot ovat tuottaneet puolitoista prosenttia Haapajärven kassaan.
Yritysten näkymät ovat Haapajärvellä heikot, vaikka isoja irtisanomisia ja lomautuksia ei ole vielä tehty kuten muualla. Merkittävimpiä ovat vientiyritykset, puunjalostusalalla toimiva Hasa ja Maaselän kone.
Haapajärvi käy vuoden aikana läpi perusteellisesti konsulttiyrityksen avulla, miten menot ja tulot saadaan riittämään.
Harvinaisena toisenlaisena esimerkkinä Kärsämäki kärsii tilanteesta vain 12 prosentin suuruisella menetyksellä. Yhteisöverotuotto vähenee arviolta 40 000 euroa, eikä sillä ole juuri merkitystä kunnan taloudelle.
Loppuvuodeksi vain synkkenee
Lapin matkailukunta Inari budjetoi yhteisöverotuotoikseen 1,7 miljoonaa euroa, mutta tuorein arvio on laskenut 1,1 miljoonaan. Vähennystä on reilu kolmannes.
”Yhteisöverotuotto tulee alas nopeammin kuin viimeisen notkahduksen aikana vuosituhannen vaihteessa. Silloin kahdesta miljoonasta tultiin puoleen miljoonaan neljässä vuodessa, nyt vauhti on nopeampaa”, Sanoo hallintojohtaja Pentti Tarvainen.
Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen muistuttaa, että luvut ovat arvioita ja voivat edelleen synkentyä loppuvuotta kohti. Kuukausi sitten yhteisöverojen pudotuksen arvioitiin olevan Oulussa 21 miljoonaa euroa, nyt näyttää, ettei sekään riitä.
”Tarkkaa tietoa ei ole, odotamme valtiovarainministeriön ennustetta”, huomauttaa Pennanen.
Luultavaa kuitenkin on, että yhteisöverotulot putoavat ainakin 27 miljoonaa euroa eli niitä kertyisi Oulussa vain 30 miljoonaa euroa budjetissa arvioidun 57 miljoonan sijaan.
Oulu saa merkittävän osan yhteisöverotuloistaan Nokiasta. Sen viime aikaiset uutiset eivät ilahduta.
”Ihan varmasti yhtiön tilanne vaikuttaa myös tänne, mutta kuinka nopeasti heijastukset näkyvät, se on toinen juttu. Tarkkaa tietoa saamme varmaan heidän yt-neuvottelujensa yhteydessä”, Pennanen arvelee
Pahimmat vuodet kuntapuolella ovat kuitenkin vasta ensi ja sitä seuraavana vuonna. Pennasen mukaan kaikki keinot on nyt otettava käyttöön.
Puunjalostusteollisuus vaikuttaa
Pelkkä yhteisöveron arvioitu pieneneminen 1,9 miljoonalla eurolla aiheuttaa korjausliikkeitä Kemin tämän vuoden talousarvioon, mutta budjettia ei sen vuoksi tarvitse varsinaisesti avata. Talousarviossa on parin miljoonan euron puskuri. Sinällään se riittäisi yhteisöverotulon menetyksen kattamiseen, mutta budjetti on saatava ylijäämäiseksi, kehittämisjohtaja Allan Mikkola tähdentää.
Pääasiassa puunjalostusteollisuuden maksamat yhteisöveron tuotot ovat laskeneet Kemissä jyrkkää alamäkeä. 2000-luvun alussa niitä kertyi enimmillään parikymmentä miljoonaa euroa vuodessa, mutta sittemmin tuotto tasoittui noin kuuteen miljoonaan euroon. Viime vuodet on pysytelty 4,4 miljoonan euron lukemissa.
Yhteisöveron pienenemiseen verrattuna suurempi vaje talousarvioon on tulossa tuloverojen supistumisesta. Sen tuotto arvioitiin tämän vuoden talousarviossa 67,3 miljoonaksi euroksi. Tämän hetken näkymillä siitä kuitenkin leikkaantuu Mikkolan mukaan ainakin 23 miljoonaa euroa.
Tiedot keräsi työryhmä:
Antti Goman, Antti Ervasti, Petri Hakkarainen, Anne Hentilä, Liisa Laine, Liisa Lehto-Peippo, Timo Myllykoski, Leo Mäkinen, Arja Päivärinta, Siina Välimaa