Uuden työsopimuslain määräaikaisten työsopimusten käyttöä kiristävät määräykset eivät näy vielä käytännössä. SAK:laisen Kunta-alan ammattiliitto KTV:n lakimiehen Keijo Karhumaan mukaan kuntasektori vempuloi määräaikaisuuksilla. Uudistetun lain viesti ei ole mennyt perille.
Työsopimuslain määräaikaistyöntekijöiden työsuhteita suojaavia määräyksiä kierretään kunnissa varsin yleisesti. Karhumaan mukaan perusongelma on se, että työntekijöitä pidetään vuosia määräaikaisissa työsuhteissa ilman perusteltuja syitä.
Karhumaan mukaan KTV:llä ei ole mitään huomautettavaa silloin, kun määräaikaisuus on perusteltua. ”Pääsääntö työsopimusta tehtäessä pitäisi kuitenkin olla, että se on toistaiseksi voimassa”, Karhumaa sanoo.
Asiat voidaan myös riitauttaa, jos neuvottelu työnantajan kanssa ei johda tulokseen. Karhumaa myöntää, että määräaikaisen työntekijän tilanne on tukala, jos työnantaja pitää tiukasti kiinni määräaikaisuuden perusteista, eikä paikkakunnalla ole muita työnantajia.
”Se pistää työntekijät kummasti nöyräksi”, Karhumaa tietää.
Se, että tapauksia ei päädy paljon oikeuteen ei Karhumaan mukaan merkitse sitä, että ongelmaa ei olisi.
Muodollisesti kunnossa
KTV:n aluepäällikkö Ritva Kitinojan mukaan Oulun kaupungin visio hyvänä työnantajana ei käytännössä ole toteutunut. Suuri määräaikaisten ryhmä ovat koulunkäyntiavustajat, lähihoitajat, vanhustyön hoitajat, perhepäivähoitajat, lastenhoitajat ja toimistotyöntekijät.
KTV on äskettäin kiinnittänyt huomiota koulunkäyntiavustajien kohtaloon, joiden työsuhteet on pääsääntöisesti katkaistu kesän ajaksi. Samaa työsuhteen katkaisua käytetään yleisesti myös perhepäivähoitajien ja lastenhoitajien työsuhteissa. Käytännöksi on pesiytynyt myös vakituisten virkojen pitäminen avoimina eli niitä ei täytetä.
Uudistetun työsopimuslain mukaan työsuhde on kuitenkin katsottava pysyväksi, jos työsuhde kestää vuodesta toiseen 9-10 kuukautta. ”Sitä ei lain mukaan enää pidetä kausiluonteisena”, Kitinoja sanoo.
Kitinojan mukaan määräaikaisuuksien käyttö tuo työpaikoille turvattomuutta ja epätasa-arvoa. Kitinoja ihmettelee, miten määräaikaisten käyttö palvelee paljon puhuttuja laatuvaatimuksia.
Määräaikaisuuksien käyttö on Kitinojan mukaan osa työantajan vallankäyttöä. Samalla työnantaja pitää julkisivun muodollisesti kunnossa, kun määräaikaisuuksilla vältetään ikävää julkisuutta tuovat lomautukset ja irtisanomiset.
KTV:n jäsenistöstä noin kolmannes Pohjois-Pohjanmaalla on tällä haavaa määräaikaisia. Valtakunnallinen keskiarvo kuntasektorilla on 20 prosenttia.
Epävarmuus stressaa
Oululainen lähihoitaja Pia Saarela pitää pätkätyöläisen elämää stressaavana ja epävarmana. Saarelan haaveena onkin vakituinen työsuhde. Viime vuonna hän haki tuloksetta 26:tta avoinna ollutta työpaikkaa. Saarela pitää pätkätyöläisen elämää ja määräaikaisuuksien käyttöä kohtuuttomana. ”Koko ajan on skarpattava enemmän kuin vakinainen, koska määräyskirja on aina katkolla”, hän sanoo.
Vuodesta 1996 lähtien määräaikaisissa työtehtävissä työskennelleen Saarelan työsuhteet ovat olleet parin päivän tai parin kuukauden mittaisia. Työuraan mahtuu yksi kuuden kuukauden jakso. Työttömänä hän oli viime vuonna pari viikkoa.
Vaikka työnteko on määräaikaista, ajatus työstä hallitsee koko elämää. Lisätunteihin on aina oltava valmis, vaikka tieto niistä tulisi lyhyellä varoitusajalla. ”Aina ei voi lapselle kertoa, milloin äiti tulee töistä”, Saarela kertoo.
Määräaikaisuuksien sarjan nurjana puolena Saarela pitää myös sitä, että hän ei ole pitänyt kesälomaa moneen vuoteen. Sitä vastoin hän on ollut monet juhlapyhät töissä, kun vakituinen henkilöstö on vapaalla.
”Tämä kesä on poikkeus, saan yhdeksän päivän kesäloman elokuussa”, Saarela kertoo.
Nykyinen osa-aikainen määräaikainen työsuhde Tahkokankaan palvelukeskuksessa alkoi marraskuussa. Saarelalle on kertynyt työkokemusta myös vanhushuollosta ja mielenterveyspotilaista. ”Työkokemus on karttunut varsin monipuoliseksi”, Saarela kuittaa.
Käytännön elämän suunnittelua haittaa myös se, että tulot vaihtelevat työsuhteesta toiseen. Arkeen kuuluvat suuret hankinnat ovat olleet mahdollisia puolison vakituisen työsuhteen ansiosta. Saarela joutui takavuosina perustelemaan myös lapsen päivähoitopaikan tarvetta, kun hänellä ei ollut vakituista työsopimusta.
KTV järjesti keskiviikkona Oulussa määräaikaisten työntekijöiden ja luottamusmiesten koulutustilaisuuden. Aamupäivällä KTV:n lakimies piti vastaanottoa, jossa pitkään pätkäläisinä olleet saivat tarkistuttaa työsopimuksensa tai määräyskirjansa perustelujen lainmukaisuuden.