Pohjois-Karjalan kunnat kehittävät aktiivisesti mielenterveystyötä. Joensuun seudulla ja Keski-Karjalassa halutaan selkeyttää kuntien ja erikoissairaanhoidon rooleja sekä laajentaa ennaltaehkäisevää työtä.
Tiivistyvältä seutuyhteistyöltä toivotaan lisäksi uusia ideoita ja toteutustapoja mielenterveystyön mitä moninaisimpiin ja vaativiin arjen tarpeisiin, kertoo projektipäällikkö Tuula Tikka Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta.
— Tavoitteena on, että kuntien mielenterveystyö keskittyisi yhä enemmän mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn jo varhaislapsuudesta alkaen. Tärkeää on myös vahvistaa kunnan peruspalveluna tehtävää mielenterveystyötä, toteaa Tikka.
Mielenterveyden kehittäminen laatusuositusten avulla -projektissa ovat mukana kuntien lisäksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri sekä kolmannen sektorin eri toimijat. Tuula Tikan mukaan mielenterveyden edistäminen nähdään isona yhteisenä haasteena Joensuussa ja sen kymmenessä naapurikunnassa.
— Kunnissa on tehty mielenterveystyön kokonaissuunnitelmia ja määritelty kehittämiskohteita. Esille on noussut tarpeita muuttaa usein jo aikansa eläneitä toimintakäytäntöjä ja myös asenteita. Panostuksia tarvitaan sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon työntekijöiden, mutta myös muidenkin toimijoiden ammatilliseen uusiutumiseen.
— Kentällä toimivat työntekijät tarvitsevat lisää tietotaitoa esimerkiksi mielenterveystyön käsitteistöstä. Lisäksi henkilöstön työssä jaksamisesta huolehtiminen on hyvin tärkeää, sanoo Tikka.
Pohjois-Karjalassa nyt käynnissä oleva mielenterveystyön kehittämishanke on jatkoa vuosina 2002—2003 Joensuussa ja Keski-Karjalassa toteutetulle vastaavalle projektille.
Sosiaali- ja terveysministeriön 2001 mielenterveyspalveluiden laatusuositus painottaa laajentunutta vastuuta mielenterveystyöstä kuntien eri toimialoille, joilla on toimintansa kautta kontakti kuntalaisin ja heidän olosuhteisiinsa.
