Suomen Akatemian tutkijatohtori Topiantti Äikkään mukaan suomalaisten kuntien mainonta on vielä vähäistä.
"Yleislinjaus kunnilla on, että markkinointiin käytetään vähän varoja ja luotetaan, että paikkakunta tulee esille muista yhteyksistä. Vuosi sitten tekemässäni kyselyssä suuret, yli sadan tuhannen asukkaan kaupungit käyttivät markkinointiin vuodessa noin 100 000 euroa, kun pienillä kunnilla summa oli 50 000 euron tienoilla", hän kertoo.
Äikkään mielestä pahimmat ylilyönnit mainonnassa ovat vähentyneet. Enää kunnat eivät luo suurempia odotuksia kuin on mahdollista saavuttaa.
"Nykyihmiselle ei riitä, että kunnan mainos tarjoaa vuorenhuipun ja hyvän sään. Ihmiset odottavat palveluita, jotka ovat lähellä ja joissa on kilpailukykyiset hinnat", kertoo Äikäs.
Mainonnassa hän korostaa jatkuvaa toistoa, sillä muutaman viikon mainoksella ei tehdä vielä mitään tunnetuksi.
"Tv-mainontaa hyödyllisempää kunnan olisi asettaa omat tavoitteet viiden vuoden päähän ja keskittyä pitkäaikaisempaan kuntakuvan ja -maineen hallintaan."
Kuntakuva oltava selkeä
"Kunnille mainonta on hyödyllistä. Suomessa on paljon kuntia, joita ihmiset eivät tunne. Mainosta suunniteltaessa täytyy kunnalla olla selkeä kuntakuva ja tavoite. Pelkkä kunnan tunnetuksi tekeminen ei riitä, vaan täytyy päättää, mistä kunta halutaan tuntea", painottaa Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL:n toimitusjohtaja Sinikka Virkkunen.
"Kuntien mainonnassa ongelmana on, että mainos aloitetaan kertomalla, kuinka edullisia tontteja kunnasta löytyy tai millaisia palveluja kunnassa on. Mainonnassa täytyy kuitenkin olla jokin omaleimainen asia", muistuttaa Virkkunen.
Hänen mielestään kuntamainontaan voi liittyä vain yksi idea. Esimerkiksi Oulu tunnetaan teknologiakeskuksena, Kuhmo kamarimusiikista ja Ranua eläinpuistosta.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusjohtaja Seppo Rainisto on tutkinut kuntakuvien rakentumista kirjassaan Kunnasta brändi?
"Mainostavan kunnan täytyy päättää, mitä se haluaa olla. Mainosta tehdessä täytyy valita kohderyhmä, joko matkailijat, asukkaat tai yritykset. Jos yhdellä mainoksella yrittää tavoittaa kaikki, ei saa mitään", hän painottaa.
"Tyhjää on turha mainostaa. Harvassa kunnassa on esimerkiksi niin kaunis luonto, että sen varaan kannattaa rakentaa mainos. Tavoitteet pitää olla selvät. Jos kuntaan halutaan asukkaita, täytyy keskittyä siihen."
Rainiston mukaan tulokset täytyy pystyä mittaamaan. Jos kuntaan halutaan uusia asukkaita ja niitä saatiin mainostamalla, on tavoitteet saavutettu ja mainos onnistunut.
MTV Oy:n Pohjois-Suomen myyntipäällikkö Lauri Pietilän mukaan kuntien kiinnostus televisiomainontaan on kasvanut.
"Tulevaisuudessa kuntien tv-mainonta tulee lisääntymään. Kuntiin toivotaan uusia asukkaita, mutta myös nykyiset asukkaat halutaan pitää ja välttyä muuttotappiolta. Kilpailu asukkaista on kovaa ja kuntien talous tiukalla. Kiinnostusta tv-mainontaan kuitenkin on ja televisiossa haluttaisiin mainostaa enemmän", hän uskoo.
Lue myös:Haapavesi uskoo huumoriin