Vammaisoikeuteen erikoistunut lakimies Jukka Kumpuvuori on nostanut viime vuonna A-studiossa esille tärkeän asian: Kunnissa evätään vammaisten palveluja lainvastaisesti.
Moni kunta epää oikeuden vammaispalveluihin kevyin perustein. Entistä useampi joutuu hakemaan vammaispalveluihin oikeutta hallinto-oikeuden kautta. Väärin perustein tehdyt vammaispalvelujen heikennykset näkyvät kasvavina juttujen määrinä hallinto-oikeuksissa.
Kunnissa on vammaispalveluihin omia ohjesääntöjä, jotka eivät perustu lainsäädäntöön.
Ihmiset joutuvat lähestulkoon opiskelemaan lääkäreiksi tai lakimiehiksi saadakseen niitä oikeuksia ja palveluita, jotka heille kuuluvat, Kumpuvuori valaisee.
Yli 500 vammaispalveluihin liittyvää oikeustapausta hoitanut Kumpuvuori on nähnyt ne keskeiset kohdat, joilla ”yritteliäät” kunnat pyrkivät välttämään vammaispalvelujen antamisen.
Olen usein miettinyt, että kuinka paljon on niitä ihmisiä, joilta oikeudettomasti evätään vammaispalveluihin liittyviä oikeuksia ja palveluita, mutta asianomaiset eivät tee valituksia? Kun palvelujen hakuprosessi on työlästä ja aikaa vievää, niin valitusten tekeminen sitä vasta onkin. Se vaatii todella tietoa, taitoa, tarmokkuutta ja rohkeutta.
Valituksissa tarvitaan usein myös kunnan ulkopuolisen asiantuntijan apua. Ei siis ihme, jos kunnan päätöksen tutkiminen jää tekemättä. Heikossa asemassa olevalla ei usein riitä omat voimat ja kyvyt tuohon selvitystyöhön.
Toisaalta ei aina osata kyseenalaistaa edes virkamiesten päätöksiä. Mutkaton usko virkamiehiin ja luottamushenkilöihin saattaa tuoda vammaiselle ja hänen läheisilleen todella suuren vahingon.
Ihmisille tärkeiden palvelujen käsittely ei saa koskaan olla kevyttä liukuhihnatyötä. Tältä se kunnissa usein vaikuttaa. Virkamiesten heikko lain tuntemus ja omat asenteet kyyditsevät asioita tuomioistuimiin.
Oikeusprosessit kuluttavat kuntien niukkoja resursseja, vähentävät kuntalaisten luottamusta viranomaisiin, jarruttavat ja viivästyttävät avun saantia, nujertavat hyvinvointia ja tuottavat inhimillistä kärsimystä. Väärin perustein oikeuden tai palvelun hylännyt kunta on kääntynyt silloin tehtäväänsä vastaan.
Vaikeavammaisen henkilökohtainen avussa kunnissa tehdään paljon laittomia päätöksiä. Kuntien viranomaisten kannattaa katsoa peiliin: Päätösten tulee olla vammaispalvelulain, perustuslain ja ihmisoikeuksien mukaisia, ja kuntien omat ohjeet eivät voi olla laittomina niiden yläpuolella.
Päätöstä tekevä kunnan viranhaltija on puun ja kuoren välissä silloin, kun kunnan ohje ja laki ovat ristiriidassa. Kumpaa noudattaa?
Tähän on vastaus: Viranomainen ei saa soveltaa perustuslain tai lain kanssa ristiriidassa olevaa alemman tason säännöstä, esimerkiksi asetus tai määräys, esimerkiksi kunnalliset ohjeet. Palvelujen täytäntöönpanoa koskevat ohjeet eivät voi olla ristiriidassa lain kanssa. (Marja Pajukoski, lakimies THL).
On myös huomattava, että kunnan virkamies on vastuussa tekemästään päätöksestä. (Huom. virkavirhe) ja niin sanotuissa tulkinnanvaraisissa asioissa asia on ratkaistava hakijan eduksi eikä tappioksi.
Marja-Terttu Nuolioja
Nivala
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.