Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen selvitysmies Pauli Harju kokee meneillään olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa kuntien jämähtäneen vanhoillisiin asenteisiin, jossa ei uusille ajatuksille anneta mahdollisuutta.
"Suomen kunnat haluavat säilyttää nykyiset toimintarakenteet. Poliittisestikin SDP, kokoomus ja vasemmistoliitto ovat peruskuntien kannalla. Keskusta puhuu vaihtoehtoisista malleista haja-asutusalueille, mutta keskustajohtoiset kunnat ovat lähteneet peruskunnan taakse. Valtakunnan tasolla ei puoluepoliittinen ohjattavuus toimi, vaan kunnat lähtevät omista näkökulmistaan."
Samalla Harju on huolissaan valtion lisääntyvästä ohjauksesta. Harjua nyppii suurten puolueiden puheenjohtajien linjaukset vahvojen peruskuntien puolesta, kun tosiasiassa valtaosa Suomen peruskunnista on kuralla.
Harju tuntee kuntien tilanteen hyvin, sillä hänen varsinainen virkatyönsä on Pudasjärven kaupunginjohtajuus. "Valtion harjoittama kuntien ohjaus on heiluriliikettä, jossa perusoikeusuudistuksen kautta ollaan menossa tiukkaan normiohjaukseen. Perusoikeusuudistus lähti siitä, että kansalaisille taataan tasavertaiset julkiset palvelut. 1990-luvulla kunnat saivat vapautta hoitaa asiansa, jotta maa pääsee rahoituskriisin yli. Nyt ollaan jo ohitettu heiluriliikkeen alapiste ja ollaan menossa kohti normiohjausta, jossa valtio pyrkii sanelemaan tiukasti, miten kuntien pitää toimia."
Välikysymys näytelmää
Pauli Harju suhtautuu kokoomuksen tekemään kuntataloutta koskevaan välikysymykseen hymyillen. "Kaikilla puolueilla on samankaltainen talouspoliittinen linja. Edellisen hallituksen aikana keskusta räkytti kuntataloudesta, mutta on itse toteuttamassa nykyisessä hallituksessa samaa linjaa. Nyt on kokoomuksen vuoro räksyttää. Kyllä tässä uskottavuus on kovilla."
Harju uskoo, että Vanhasen hallitus kykenee tekemään kevään aikana kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta linjaratkaisun ja puitelain. Uudistusten aika on vasta 2009.
Näin kansalaisten mielipide tullaan kysymään ensi kevään eduskuntavaaleissa ja syksyn 2008 kunnallisvaaleissa.
Harju uskoo, että mahdollisesti jo seuraavissa kunnallisvaaleissa demokratia korjaa virheensä ja kuntien nurkkakuntaisuus vähenee. Harju varoo ottamasta esimerkkiä, mutta arvelee, että esimerkiksi Oulun naapurissa Haukiputaalla ja Kiimingissä asia saattaa tulla voimakkaasti esille.
"Asukkaat kuntiin ovat tulleet muualta. Miksi heidän pitäisi pitää kiinni vanhasta, jos he näkevät muita mahdollisuuksia? Tietysti voi jättää äänestämättä, mutta sekin on kannanotto."
Lausunnolle kiitosta
Pauli Harjun valmistelemassa Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunnossa Oulun seudulle esitettiin kahta vaihtoehtoista mallia: joko suurkuntaa Oulun johdolla tai kolmea suurempaa kuntaa eli Oulua, Haukipudasta ja Kempelettä.
Harju ei suostu panemaan esille nostamistaan vaihtoehdoista kumpaakaan toisen edelle. Lausunnon voi lukea monella tavalla.
Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara oli kiitellyt Harjua hyvästä lausunnosta. Olihan siinä mukana yli 40 000 asukkaan Haukipudas, johon kuuluisivat lisäksi Ii, Kiiminki, Kuivaniemi ja Yli-Ii. Kiitosta oli tullut myös Oulun kaupunginjohtajalta Kari Nenoselta. Lausunnossa on yli 200 000 asukkaan Oulu, johon liitetään 10 naapurikuntaa.
Kuntaliitoskeskustelussa kunnanjohtajat eivät ole Harjun mielestä jarruna. "He näkevät tilanteen." Pudasjärven kaupunginjohtaja, selvitysmies Pauli Harju pitää meneillään olevaa kuntaliitoskeskustelua rohkeutta vaativana painina, mutta kunnan omaa vaakunaeläintä hänkään ei tohtisi haastaa vääntöön.