Puhelinjohtojen ja muiden kaapeleiden sijoittaminen maahan aiheuttaa närää kuntien ja yritysten välillä. Teleyritysten mielestä jotkut kunnat ovat alkaneet periä lain vastaisia maksuja johtojen sijoittelusta.
Kuntien näkemyksen mukaan katujen ja teiden jatkuva auki repiminen osoittaa, että hinnoittelu ei ole kohdallaan.
Joulun alla Lahden kaupunki sai hinnoittelustaan nuhteita Kouvolan hallinto-oikeudesta. Oikeus katsoi kaupungin toimineen vastoin lakia periessään Soneralta ja Päijät-Hämeen Puhelimelta maksuja, joissa oli veloitettu myös johtojen sijoittelun ohjaamisesta.
Nykyisen lain mukaan kunnat voivat saada korvausta johtojen sijoittamisesta aiheutuvasta vahingosta ja haitasta, ellei muuta ole sovittu. Kunnan on osoitettava haitta.
Lahti voi valittaa päätöksestä vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom muistuttaa kaapeleiden ja valokuitujen olevan tietoyhteiskunnan peruspilari. Myös mobiililiikenteestä osa kulkee maan alla.
Ficomissa villinä rehottavia tai ylimääräisiä maksuja pidetään vaarana tietoyhteiskunnalle. Sen tavoitteena ovat yhteiset pelisäännöt.
FiComin lainsäädäntöjohtaja Eeva Laatikainen kertoi, että tielaitoksen kanssa johtojen vetämisen linjauksista on jo päästy yhteisymmärrykseen, joskin sopimuksesta puuttuvat vielä allekirjoitukset.
Vastaavista keskusteluista on sovittu myös Suomen Kuntaliiton kanssa, mutta neuvottelujen kanssa ei ole pidetty kiirettä. Ensin haluttiin nähdä oikeuden kanta asiaan. Vastaava kiista on myös Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.
"Lain mukaan kuitua maahan kaivava on velvollinen korvaamaan vain vahingon ja haitan. Jos maksuperuste on jokin muu, maksu on perusteeton, ellei asiasta ole erikseen sovittu", Laatikainen huomautti.
Hänen mukaansa yritysten on myös voitava luottaa, että menettelytavat ovat samanlaisia eri puolella Suomea. Maksujen tasosta ei voida sopia, sillä kilpailulaki kieltää sen.
Päijät-Hämeen Puhelin arvioi oikeudelle antamassaan selvityksessä, että Lahden teknisen lautakunnan päättämät maksut nostaisivat sen verkon rakentamiskustannuksia noin 25 prosenttia.
Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Jussi Kauppi kertoi, että eri osapuolten kanssa on vuosien mittaan käyty keskusteluja yhteisistä pelisäännöistä.
Hänen mukaansa tilannetta on sotkenut, että erilaisia johtoja ja kaapeleita koskevat eri lait.
"Kuntapuolella on pyritty siihen, että myös annetuista palveluista voitaisiin periä kustannuksia vastaava korvaus", hän sanoi.
Kaupin mukaan paikallisesti tällaisiin sopimuksiin on päästykin. Hän muistutti, että yksilöidyn haitan lisäksi johtojen sijoittamiseen liittyy paljon muuta työtä: erilaista palvelua ja valvontaa.
Kaupin mukaan myös lainsäätäjän kanssa on käyty keskusteluja lain mahdollisesta muuttamisesta.
Hänen mielestä korvaus olisi linjassa sen kanssa, että kunnat on velvoitettu koordinoimaan erilaisten johtojen ja rakenteiden sijoittelua.
Korvaus oli myös mukana, kun nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia valmisteltiin. Lopullisesta versiosta se jäi pois, joskin lain perusteluissa asiaan luvattiin palata myöhemmin.
Kaupin näkemyksen mukaan nykytilanne ei ole perusteltu, koska kunnat joutuvat subventoimaan menestyviä yrityksiä.
"Lasku ei mene oikeaan paikkaan. Siihen halutaan korjaus", Kauppi tiivisti.
Hänen mukaansa samalla kunnat voisivat ohjata katutyömaita nykyistä helpommin: pilapiirrosten kestoaihe ovat juuri valmiiksi saatu katu, joka taas aukaistaan uutta työmaata varten.
"Kadun avaaminen liian edullista", Kauppi tiivisti.