Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mielestä kunnat hyötyvät itse eniten siitä, jos ottavat palvelurakennusuudistuksessa ripeästi ohjat omiin käsiinsä. Kietäväinen peräänkuuluttaa, että kunnat ryhtyvät nyt muutosjohtajiksi eivätkä vain odota sitä, mitä hallitus kunta- ja palvelu-uudistuksessa tulee reilun vuoden päästä päättämään.
Kietäväisen mukaan kunnat säilyttävät myös varmemmin päätösvallan omissa käsissään, jos tehostavat jo nyt oma-aloitteisesti toimintojaan. "On todennäköistä, että valtion lainsäädäntö tulee olemaan tiukemmin ohjaava kuin se, että kunnat lähtevät nyt itse voimakkaasti uudistamaan kuntarakennetta ja tapoja, jolla palvelut järjestetään", Kietäväinen toteaa.
Kuntaliitoksia
ja yhteistyötä
Kietäväisen mukaan Kuntaliitossa on hieman huolestuneena seurattu päähallituspuolueiden keskustan ja SDP:n viime päivien köydenvetoa siitä, mitä kuntarakenteelle pitäisi tehdä, jotta palvelut taataan ja tuotetaan tehokkaasti.
Kietäväisen mukaan kuntien lukumäärä on riippuvainen nimenomaan siitä, miten palvelut järjestetään. "Jos kunnat kykenevät nykyistä merkittävästi syvällisempään ja pitkäjännitteisempään yhteistyöhön, kuntaliitoksia ei tarvita kovin paljon. Jos kunnat eivät tähän kykene, kuntaliitoksia tarvitaan paljon enemmän", Kietäväinen linjaa edessä olevan tilanteen.
Hän lisää, että missään tapauksessa pelkästään kuntaliitoksilla ei kyetä hommaa hoitamaan, vaan tarvitaan sekä kuntaliitoksia että selvästi nykyistä tehokkaampaan yhteistyötä kuntien välillä.
Yhteistyön ei tarvitse välttämättä olla kuntayhtymämalleja. Kietäväisen mielestä muun muassa ylläpitäjämalli on hyvä. Siinä yksi kunta ottaa useamman kunnan henkilökunnan palvelukseensa ja jotain tiettyä palvelutuotantoa hallinnoidaan yhteislautakunnalla. Tällä vältetään se, ettei tule uusia hallinto-organisaatioita.
20 kuntaa veisi
itsehallinnon
Kuntaliitto ei ota kantaa siihen, mikä on oikea kuntien lukumäärä. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ampuu kuitenkin alas sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehdon heiton siitä, että 20 kuntaa Suomessa riittäisi.
"Sittenhän ollaan jo aika lähellä sitä, että tehdään yksi kunta nimeltään Suomi. Silloin pitäisi miettiä sitä, mikä kuntien rooli olisi. Puhuttaisiin jo pitkälti kunnallisen itsehallinnon lopettamisesta, sillä yksiköistä tulisi niin suuria, että siirryttäisiin käytännössä jo maakuntahallintoon", Kietäväinen sanoo.
Kuntaliiton yksimielisessä kannanotossa on korostettu vahvoja peruskuntia ja niiden järjestämisvastuulle rakennettuja palveluja. Tämän lisäksi tunnustetaan kuntien yhteistyön välttämättömyys.
Liikaa
pimennossa
Kietäväinen toivoo, että hallituskin pääsee mahdollisimman nopeasti liikkeelle varsinaisessa uudistustyössään. Sen on tarkoitus alkaa keskiviikkona.
"Hankkeen käynnistämisessä ei toivottavasti enää hukata aikaa, koska sisällössä on tekemistä yllin kyllin", Kietäväinen sanoo. Tärkeää hänen mukaansa on myös se, että uudistuksen toteutumisaikataulusta sovitaan mahdollisimman tarkasti, mutta realistisesti.
Tähänastisessa keskustelussa on Kietäväisen mukaan jäänyt aivan liian vähälle huomiolle valtion ja kuntien välisen tehtäväjaon tarkistaminen. "Se on keskeinen osa tätä uudistusta samoin kuin valtion kuntiin kohdistaman normiohjauksen keventäminen. Nämä ovat erittäin tärkeitä koko hankkeen onnistumisen kannalta", Kietäväinen sanoo.
Hänen mukaansa lähtökohtana pitää olla se, että uusia tehtäviä ei kunnille anneta, vaan saadaan nykyistä tarkoituksenmukaisempi tehtävien jako. "Jos kunnille tulee koko ajan uusia velvoitteita, ei kuntien tehtäviä ja rahoitusta saada tasapainoon", Kietäväinen varoittaa.