Kahdeksan uutta kuntaa joutuu valtion erityistarkkailuun heikon taloustilanteensa vuoksi.
Kolme kunnista on Pohjois-Suomesta: Vaala, Kemi ja Oulainen. Muut kriisikunnat ovat Ähtäri, Lohtaja, Askainen, Korpilahti ja Pohja.
Vaalan kunnanjohtaja Veikko Tossavainen oli yllättynyt Vaalan joutumisesta kriisikuntalistalle. Tossavaisen mukaan kunnan alijäämä oli noin 3,2 miljoonaa euroa, kun kriisikunnan alijäämän kipuraja on 3,6 miljoonaa. Myös omavaraisuusaste alittui Tossavaisen mukaan vain niukasti hipoen -- Vaalassa se oli 47 kun raja on 50.
"Odotan mielenkiinnolla ministeriön päätöstä", hän sanoo.
Tossavainen sanoo, että päätös ei kuitenkaan ole katastrofi. Kehitysvammahuollon, erikoissairaanhuollon ja lastensuojelupuolella budjetti on ylitetty reippaasti.
"Yhteensä 800 000 eurolla. Perusturvan puolelle toivoisinkin nyt lisää hallintaa", hän sanoo.
Samaa mieltä ovat myös Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo ja Oulaisten kaupunginjohtaja Esa Sippola.
"Sosiaali- ja terveystoimen menot menevät yli valtakunnan keskiarvojen. Perusturvan menot täytyy saada lähelle keskiarvoja", Sippola sanoo.
Ossi Repo ei ole lainkaan yllättynyt Kemin joutumisesta kriisilistalle.
"Se oli jo varmaa, kun vain luki lain ja talousluvut", hän sanoo.
Kuten Vaalassa ja Oulaisissa, myös Kemissä sosiaali- ja terveystoimi imee kunnan rahat. Repo toivookin, että asiaa tarkasteltaisiin laajemmin kuin vain kunnittain.
Säästötoimet eivät auttaneet
Ainakin Vaalassa ja Kemissä on jo ryhdytty erilaisiin säästötoimiin. Tossavainen puhuu erilaisista rakennemuutoksista. "Niiden vaikutukset tosin näkyvät vasta myöhemmin", hän sanoo.
Kemissä on taas kirjattu kymmenen kohdan säästöohjelma, josta etenkin pakkolomat ovat saaneet paljon julkisuutta. Kymmenes kohta, irtisanomiset, on vielä valmistelematta. Repo kertoo, että vuoteen 2010 mennessä pitäisi joka vuosi säästää 30 henkilötyövuotta.
Kuntien omat keinot eivät riittäneet, vaan ne päätyivät kriisilistalle.
Kuntiensa johtajat suhtautuvat asiaan kuitenkin pääosin myönteisesti.
"Erikoistemppuja jos olisi ollut, ne olisi jo tehty", Ossi Repo sanoo.
Kaupunginjohtaja Sippola hämmästelee, että Oulaisissa on väestörakenteeltaan hyvä asukaspohja, siis nuorta väkeä, niin siitä huolimatta väki sairastelee.
"En osaa vastata, että miksi", hän sanoo.
Kunta on yleensä väkiluvultaan vähäinen ja sen menot ovat tuloja suuremmat, luonnehtii sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies Rainer Alanen kriisikuntaa.
"Valtionapusysteemi pyrkii tasaamaan niitä eroja, mutta aina se ei riitä", hän sanoo.
Vain yksi lääke perusturva-ahdinkoon
Kriisikunta määritellään kahdeksan mittarin, jotka ovat kunnan alijäämä sekä kuusi tunnuslukua tuloslaskelmasta ja taseesta, avulla.
Ossi Repo ihmetteli nopeaa päätöstä kahdeksasta uudesta kriisikunnasta. Hänen käsityksensä mukaan entisen alue- ja kuntaministerin Hannes Mannisen (kesk.) viitoittaman tien mukaan olisi ensin pitänyt odottaa talvella nimettyjen 15 kriisikunnan selvitysten tulokset.
Alasen mukaan luvut kuntien tuloksista saatiin kuukausi sitten. "Luvut puhuvat puolestaan. Mitään erityisiä päätöksiä ei ole tarvinnut tehdä."
Ratkaisuksi kuntien sosiaali- ja terveystoimien ahdinkoon valtiolla ei ole Alasen mukaan tarjota kuin yksi lääke: kuntaliitos.