Usea kunta pitää perinteistä lautakuntarakennetta vanhentuneena ja jäykkänä, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Markus Pauni.
Paunin mukaan moni kunta on alkanut pohtia uusia malleja vanhan päätöksentekorakenteen tilalle, jotta nykypäivän haasteisiin voitaisiin vastata paremmin.
Pohjois-Pohjanmaalla kolmentuhannen asukkaan Utajärvellä ei todennäköisesti ole enää ensi vuonna sivistyslautakuntaa eikä teknistä lautakuntaa. Korvaajiksi tulevat lasten ja nuorten, työssäkäyvien ja senioreiden valmistelutoimikunnat. Kukin valmistelee oman ikäryhmänsä asioita.
Uudistuksella tehdään luottamushenkilöiden työstä houkuttelevaa ja tarkoituksenmukaista, sanoo kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi. Kuntapoliitikot halutaan päätöksentekoon jo varhaisessa valmisteluvaiheessa, kun virkamiehille siirretään rutiininomaiset päätökset. Lautakuntien keskeisimmät päätökset siirtyvät edelleen valmistelutoimikunnille.
– Esimerkiksi uudessa mallissa valmistelutoimikunnalla on aikaa perusteellisesti miettiä, miten nuorten syrjäytymistä voitaisiin Utajärvellä estää, Juujärvi sanoo.
Juujärven mukaan uudistuksella taataan myös, että luottamushenkilöitä on mukana kunnallispolitiikassa tulevaisuudessakin.
Uudistuksia on helpompi sorvata pienessä kunnassa
Markus Pauni on innostunut Utajärven kokeilusta. Kuntaliitto seuraa sitä.
– Haluamme tukea uusia malleja ja ajatuksia. Tärkeintä on, että uudet ajatukset sopivat kunnan kulttuurin, Pauni sanoo.
Hän arvioi, että noin 20 kuntaa on tehnyt Utajärven tavoin laajempia muutoksia lautakuntajärjestelmiinsä ja jopa yli puolet kunnista on tehnyt viime vuosien aikana pienempiä muutoksia hallinnossaan, kuten vähentänyt lautakuntien määriä.
Paunin mukaan radikaalien mallien kehitteleminen ja käyttöönotto käy yleensä helpommin pienissä kunnissa.
– Uskon keskustelun laajenevan, kun saadaan enemmän kokemuksia uudenlaisista malleista.
Paunin mukaan lautakuntarakenteita on mullistettu myös suurissa kaupungeissa, joissa lautakunnat ovat usein suuria poliittisia vallankäyttäjiä. Esimerkiksi ainutlaatuisessa Tampereen päätöksenteko-organisaatiossa yhdistyy pormestarimalli ja tilaaja-tuottajamalli. Porissa suunnitellaan uudistusta, jossa suurimpien lautakuntien puheenjohtajat ovat myös kaupunginhallituksen jäseniä ikään kuin ministereinä.
Pauni kertoo, että Utajärvellä kehiteltyä mallia voi soveltaa myös muualle, mutta suuriin kaupunkeihin se ei välttämättä ole paras ratkaisu.
Kuntarakenneuudistus saattaa vauhdittaa uudistustyötä.
– Kuntaliitostilanteissa on usein otettu käyttöön uudenlaisia johtamisjärjestelmiä.
Mukana myös järjestöt ja yritykset
Utajärven valmistelutoimikuntiin voidaan valita yritysten ja järjestöjen edustajia.
– Esimerkiksi kyläyhdistyksillä on usein läheisempi yhteys kuntalaisiin kuin kunnalla, Juujärvi sanoo.
Myös Kuntaliitto pitää yritysten ja järjestöjen ajatuksia tervetulleina.
Utajärvellä arviointitoimikunta alkaa seurata päätösten vaikutuksia.
– Aiemmin päätöksiä on vain tehty. Päätösten vaikutuksia ei ole liiemmälti arvioitu, kunnanjohtaja sanoo.
Kuntaliiton Pauni ja kunnanjohtaja Juujärvi eivät koe byrokratian lisääntyvän Utajärven uudistuksessa.
Lopullisen päätöksen uudistuksesta tekee Utajärven kunnanvaltuusto syksyllä. Uudistus on osa kunnan laajempaa kehittämistyötä.