Rankkasateet ja sulamisvedet eivät näytä huolestuttavan Suomessa. Yksikään kunta ei ole nimennyt merkittävän hulevesistä aiheutuvan tulvariskin aluetta.
Vedet ovat tulvineet teille ja kellareihin Keski-Euroopassa rajusti ja jopa kuolonuhreja vaatien, minkä vuoksi Euroopan unioni laati tulvadirektiivin 2007.
Suomen tulvalaki velvoitti kunnat arvioimaan hulevesiriskinsä ennen joulua 2011. Suunnitelmat piti laittaa kuukaudeksi nähtäville, mutta se ei tuonut juurikaan mielipiteitä kansalaisilta.
Suomen ympäristökeskus Syke kokeili sähköistä kuulemista, mutta sai koko maasta alle kymmenen kannanottoa, hämmästelee kehitysinsinööri Antti Parjanne.
Todellisuus on toinen?
Suomen 320 kunnasta vain noin sata arvioi hulevesitulvariskit määräajassa. Joka toisen kunnan vastaus ei ole vieläkään tiedossa.
Yhtään merkittävää hulevesitulvan riskialuetta ei ajoissa ilmoitettu. Parjanne arvelee kuntien taktikoivan, koska ilmoitus tietäisi paperitöitä: ilmoitusta EU:lle, tarkempaa karttaa sekä hallintasuunnitelmaa.
Muutama kunta on päättänyt hallita hulevesiriskejä omin toimin.
Ongelmiin viittasi myös kysely, jonka Syke teki päätöksenteon tueksi kaksi vuotta sitten. Noin joka viides kunta ilmoitti, että pahoja hulevesitulvia oli sattunut tai että niitä pelättiin.
– Sitä paitsi ilmastonmuutos voi lisätä rankkasateita, muistuttaa Parjanne.