Suomen kunnat arvioivat, että niiden talous ja muu kehitys kääntyy lähiaikoina parempaan suuntaan. Tulevaisuudenodotukset ovat kääntyneet optimistiseksi ensimmäistä kertaa syksyn 2000 jälkeen. Keskuskunnat arvioivat tulevaisuutensa hieman muita kuntia paremmaksi.
Aluebarometri mittaa, mihin suuntaan kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohto arvioi kuntansa olevan matkalla.
Vaikka kunnat pitävät tulevaisuuttaan nykyhetkeä valoisampana, moni aikoo korottaa kunnallisveroaan.
Kuntien päättäjiä huolestuttavat eniten vanhustenhuolto ja terveydenhuolto. Aina lamanjälkeisestä ajasta eteenpäin niiden on arvioitu olevan menossa koko ajan huonompaan suuntaan.
Sen sijaan lastenhoitopulmat näyttävät helpottavan. Aluebarometrissa päivähoito-ongelmat ovat vihdoin päässeet pakkasen puolelta nollatasoon.
Kainuu edelleen
pessimistisin
Maakunnista Kainuu ja Pohjois-Savo erottuvat pessimistisimpinä. Kajaanissa ja Kuopiossa tilanne arvioidaan kohtuulliseksi, mutta muut maakuntien kunnat arvioivat verotulojensa heikkenevät ja velkojensa kasvavan lähivuosina.
Kainuussa näkymät ovat koko maan huonoimmat, mikä näkyy kautta linjan. Kunnallisveron korotukseen on paineita koko maakunnassa, velkaa ollaan ottamassa lisää, investointeja tehdään entistä vähemmän, työttömyyden arvioidaan kasvavan ja palvelujen heikentyvän. Varsinkin terveydenhuollon ja vanhushoivan puolesta pelätään, kuten koko maassa.
Pohjois-Savossa Kuopion seutu erottuu selvästi muusta maakunnasta. Maakuntakeskuksen ympäristössä tulevaisuutta pidetään nykyistä valoisampana, muualla kehityksen arvellaan menevän alaspäin.
Parasta kehitystä itselleen ennustivat Uudenmaan, Pohjanmaan ja Kymenlaakson kunnat. Pääkaupunkiseudulla odotetaan verotulojen vähenemisen muuttuvan niiden kasvuksi vuonna 2003. Vaasan seudulla peräti jokainen kunta arveli olevansa menossa parempaan suuntaan.