Kiirunan johto on tosissaan. Apulaiskunnanjohtaja Hans Swedell kävelee Ruotsin kauneimmaksi valitun julkisen rakennuksen aulassa ja sanoo, että tämä olisi hyvä siirtää tällaisenaan.
"Lattiakivet ovat Italiasta, puut Amerikasta ja tiilet Hollannista, ne on käsin tehty. Kaikki lamput ovat kristallia", Swedell sanoo.
Rakennus on niin arvokas, että sen siirtoa varten on jo tehty suunnitelmia. Saksalainen konsultti on sanonut, että betoni- ja tiilirunkoisen rakennuksen voisi nostaa kokonaisena ilmapatjoille ja useiden nosturiautojen päälle. Kuljetusta varten pitäisi rakentaa 50 metriä leveä päällystetty tie uuteen keskustaan, seitsemän kilometrin päähän.
"Suunnitelmien pitää olla hyviä. Siinä vaiheessa ei auta ajaa vahingossa väärään suuntaan", Swedell selittää.
Myös kunnanjohtaja Kenneth Stålnacke ja Kiirunan siirtoa täyspäiväisesti suunnitteleva Mats Persson puhuvat siirrosta vakavissaan. He ovat pyytäneet neuvoa saksalaisten lisäksi amerikkalaisilta. Rakennuksen siirto voisi maksaa 50 miljoonaa kruunua.
Malmikaivokselta lähtevät valtavat halkeamat ovat tulossa kunnantaloa kohti, lähin on 400 metrin päässä. Rakennus pitäisi siirtää viimeistään 2023, tai ainakin jättää silloin tyhjilleen.
Se olisi kiirunalaisten mielestä sääli, sillä Ruotsin arkkitehtiyhdistys valitsi rakennuksen heti valmistuttuaan 1964 Ruotsin kauneimmaksi julkiseksi rakennukseksi.
Kaupungin perustaja Hjalmar Lundbohm oli kutsunut arkkitehteja ja taiteilijoita kuukausiksi asumaan 1960-luvun Kiirunaan. He keskustelivat yhdessä ja pohtivat, minkälaisia rakennuksia kaupunkiin pitäisi pystyttää.
Vielä kunnantaloakin kauniimpi tuli kirkosta, joka sijaitsee myös sortumavaara-alueella. Vuonna 2002 Kiirunan kirkko valittiin Ruotsin kauneimmaksi rakennukseksi kautta aikojen. Kirkko voidaan sentään siirtää pala palalta, sillä se on rakennettu hirsistä.
"Poliitikot päättävät, mitä kunnantalolle tehdään", sanoo tiedotusvastaava Mats Persson. Seurakunta saa päättää kirkosta. Maksajaksi halutaan kaivosyhtiö LKAB, koska sen kaivausten tieltä rakennukset pitää siirtää.
Toisaalta kaivosyhtiö on molemmat rakennukset aikoinaan rakennuttanutkin. Silti kiirunalaiset sanovat, että LKAB on velvollinen maksamaan rakennusten siirron.
Hetken keskustelun jälkeen tosin kunnanisätkin hieman epäilevät hanketta.
"Vai pitäisiköhän tämä kunnantalo sittenkin jättää tähän tyhjäksi muistomerkiksi", apulaiskaupunginjohtaja Hans Swedell miettii.
Niinpä, se saattaisi olla järkevää.