Avoimiin kunnanjohtajan virkoihin on yhä vaikeampaa saada päteviä hakijoita. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan hakijamäärät kunnan- ja kaupunginjohtajien virkoihin ovat viime vuosina laskeneet selvästi. Pätevien hakijoiden vähyys näkyy siinä, että virkojen hakuaikoja joudutaan etenkin pienissä kunnissa usein jatkamaan.
Kuntaliiton selvityksessä aineistona oli lähes 340 kunnan- ja kaupunginjohtajan virkojen hakuilmoitusta vuosilta 1996-2007. Tulosten mukaan vuosikymmen sitten kunnanjohtajan virkaan haki keskimäärin 18 henkilöä, nyt vastaava luku on noin kymmenen.
Kunnan koolla ei havaittu olevan suurta vaikutusta hakijamääriin. Alueellisia eroja sen sijaan ilmeni. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa avoimeen virkaan tuli keskimäärin vain seitsemän hakemusta. Varsinais-Suomessa sama luku oli noin 20 ja Etelä-Karjalassa 18.
Moni kiinnostunut alan vaihtamisesta
Selvityksessä ei eritelty syitä siihen, miksi kunnanjohtajan viran houkuttavuus on himmentynyt viime vuosina. Kuntaliitosta arvioidaan kuitenkin, että tärkeimpiin syihin kuuluvat muutokset kunnanjohtajan työnkuvassa.
"Työ on muuttunut varsin vaikeaksi ja raskaaksi. Varsinkin pienissä kunnissa tehtävät myös henkilöityvät voimakkaasti kunnanjohtajaan", arvioi tutkija Anni Jäntti Kuntaliitosta.
Toisaalta entistä useampaa kunnanjohtajaa houkuttelee alan vaihto - ei vähiten siksi, että yksityisellä sektorilla samantasoisista esimiestehtävistä maksetaan usein parempaa palkkaa kuin kunta-alalla.
"Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota etenkin nuoren polven kunnanjohtajien työtyytyväisyyteen, samoin palkkaukseen", Jäntti pohtii.
Sitä, mihin suuntaan virkojen hakijamäärät tulevaisuudessa kehittyvät, on Jäntin mukaan mahdotonta ennakoida. Kunta- ja palvelurakenteen uudistus tuo tullessaan muutoksia, joiden vaikutukset nähdään vasta lähivuosina.