Maakuntalaki ei kiellä kunnanjohtajaa asettumasta ehdolle maakuntavaaleissa. Tämä johtuu siitä, että kunta ja maakunta ovat eri hallintotasoja, joten maakuntavaltuustossa istuva kunnanjohtaja ei toimisi lain silmissä kaksoisroolissa.
Ajatus ehdokkuudesta kuitenkin jakaa kunnanjohtajia selvästi. Kaleva haastatteli 21:tä pohjoispohjanmaalaista kunnan- ja kaupunginjohtajaa, joista 12 suhtautui myönteisesti kunnanjohtajien mahdollisuuteen olla ehdolla maakuntavaaleissa. Ehdottoman kielteisesti mahdollisuuteen suhtautui yhdeksän kunnanjohtajaa.
Positiivisesti ehdokkuuteen suhtautuvat kokivat, että maakuntavaltuustossa istuva kunnanjohtaja kykenisi turvaamaan esimerkiksi oman kuntansa lähipalvelut. He näkivät, että kunnanjohtajan omassa työssään kartuttamasta asiantuntemuksesta olisi hyötyä maakuntatasolla.
Kielteisesti ehdokkuuteen suhtautuvien mielestä kunnanjohtaja on virkamies, jonka ei tulisi ottaa selkeästi puoluepolitiikkaan kytkettyä roolia. He kokivat myös, että maakuntavaltuustossa istuva kunnanjohtaja ajaisi ennen kaikkea oman kuntansa etua.
Tämän vuoksi maakuntavaltuustosta olisi vaarassa tulla uudenlainen kuntakilpailun kenttä.
Kunnanjohtajien ehdokkuuden kannalla olivat etenkin pienten kuntien johtajat. Heidän vastauksissaan korostui huoli siitä, että Oulu kaappaa leijonanosan päätäntävallasta maakuntavaltuustossa. Tässä tilanteessa kunnanjohtaja nähdään päteväksi henkilöksi puolustamaan oman alueensa etua.
Helsingin yliopiston akatemiatutkija Hanna Wass painottaa, että maakuntien oma identiteettityö tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen vaaleja.
– Jos yhdistävää maakunta-identiteettiä ei ole, ei ole myöskään solidaarisuutta. Silloin on se riski, että maakuntavaltuustoon lähdetään ensisijaisesti ajamaan oman kunnan etuja maakunnan yhteisen edun sijaan.
Wassin mukaan on olennaista, että kansalaisille muodostuu ennen vaaleja selkeä kuva siitä, miten maakuntavaltuusto toimii ja mistä kaikesta se päättää. Hän painottaa, että puolueiden tulisi panostaa sekä vaalityöhön että ehdokkaiden kouluttamiseen.
– Vaaliteemoihin pitäisi kyetä rakentamaan arvolatausta, joka painottuu muuhunkin kuin oman alueen etuun. Maakuntavaaleihin pitäisi luoda selkeä ideologinen jännite, joka ajaisi kansalaisia uurnille, Wass sanoo.
Vaikka kunnanjohtaja profiloituu helposti oman alueensa edustajaksi, Wass ei katso, että kunnanjohtajien ehdokkuudet olisivat lähtökohtaisesti hyvä tai huono asia.
Hän korostaa, että ehdokasasettelu rakentaa vaaleille painoarvoa. Kansanedustajan, kunnanjohtajan ja kaupunginvaltuutetun kaltaiset, omalla alueellaan tunnetut henkilöt tuovat uskottavuutta myös maakuntavaaleille.
Jos ehdolla olisi vain äänestäjille entuudestaan tuntemattomia ihmisiä, maakuntavaalit voisivat tuntua kansalaisista etäisiltä, mikä laskisi äänestysintoa.
– Kunnanjohtajien tapauksessa olennaista on se, millaisilla teemoilla he lähtevät vaaleihin, Wass sanoo.
Haastatelluista 21 kunnan- ja kaupunginjohtajasta kuusi ilmoitti joko jo sitoutuneensa ehdokkuuteen tai asettuvansa ehdokkaaksi, jos sopiva taho heitä pyytää. 13 kunnanjohtajaa ilmoitti, ettei aio asettua ehdolle ja kaksi ei vielä osannut sanoa kantaansa.
Maakuntalaki on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä.
Maakuntavaltuusto
Käyttää maakunnan ylintä päätösvaltaa ja vastaa maakunnan toiminnasta sekä taloudesta.
Valtuutetut ja varavaltuutetut valitaan vaaleilla. Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta.
Maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan sekä asettaa maakuntahallituksen ja maakunnan muut toimielimet.
Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut, mutta valtionrahoitus annetaan yleisenä valtionosuutena ilman korvamerkintää. Tämä tarkoittaa, että maakunta päättää itse, miten rahat käytetään palveluihin.
Maakuntien vastuulle siirtyy muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi.
Ensimmäiset maakuntavaalit on määrä järjestää ensi vuoden aikana.