Eri alojen yhdistysten, seurojen, osastojen ja lippukuntien toiminta perustuu aktiivisten asukkaiden haluun toimia ja vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden hyväksi. Kuntatalouden kriisi on ajanut kunnat miettimään erilaisia säästökohteita ja valitettavasti tarkastelun kohteeksi ovat osassa kuntia joutuneet myös yhdistyksille maksettavat avustukset sekä yhdistysten käytössä olevat tilat.
Huolestuttavaa viestiä avustusten leikkauksista on kuulunut mm. Kainuusta, jossa Kajaanin kaupunki on leikkaamassa avustuksia ja Kainuun sote-kuntayhtymä poistamassa avustukset kokonaan. Myös Pohjois-Pohjanmaalla avustus- ja tilakeskustelua on jo käyty muutamissa kunnissa.
Yhdistyksissä toimiminen on suomalaisille ominaista. Erilaisia yhdistyksiä löytyy maastamme yli 100 000. Esimerkiksi liikuntaseuroissa toimii yli 600 000 ja sosiaali- ja terveysyhdistyksissä 500 000 vapaaehtoista. Kyse on siis myös kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta.
Pienet vapaaehtoisyhdistykset toimivat pienellä budjetilla, joten kunta-avustuksella voi olla ratkaiseva merkitys toiminnan toteuttamiselle. Suuremmilla yhdistyksillä taas kunta-avustus voi olla edellytys sille, että toimintaan saadaan joko kansallista tai kansainvälistä rahoitusta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Pohjois-Pohjanmaan kunnat tukevat yhdistyksiä muihin Suomen kuntiin nähden keskimääräisesti. Pohjois-Pohjanmaalla 92 prosenttia kunnista on nimennyt yhteistyötä ohjaavan henkilön. Kunnista 88 prosenttia järjestää yhdistyksille yhteisiä tapaamisia. Lisäksi kunnat tarjoavat maksuttomia tiloja yhdistysten käyttöön pysyvästi (77 % kunnista) ja tilapäisesti (92 %) sekä alentavat yhdistyksiltä perittäviä tilavuokria (76 %).
Järjestöille maksettavissa yleisavustuksissa Pohjois-Pohjanmaa jää alle maan keskitason (9,1 euroa/asukas): yleisavustuksia maksetaan kunnissamme keskimäärin 8,2 euroa/asukas.
Miksi sitten kuntien kannattaa tukea yhdistysten toimintaa? Juhani Laasasen (2011) tutkimuksen mukaan yhdistysten vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuottaa noin kuusinkertaisen tuotoksen yhtä työtuntia kohti laskettuna. Markku Hyypän ja Juhani Mäen (2011) tutkimuksen mukaan sosiaalinen pääoma tukee terveyttä: Neljästä sosiaalisen pääoman tekijästä kolme, eli yhdistystoiminta, uskollinen harrastustoiminta ja luottamuksellinen ystäväverkosto, näyttäisi liittyvän merkittävästi terveyteen.
Voisiko siis yhdistystoimintaa tukemalla olla mahdollista jopa säästää terveydenhuoltokustannuksissa? Näin uskotaan ainakin Utajärvellä, jonka kunnanjohtaja Anne Sormunen näkee selvän yhteyden erikoissairaanhoidon alhaisten kustannusten ja vireän yhdistystoiminnan välillä (Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -seminaari 3.12.2019).
Ulriikka Leponiemi (2019) tutki väitöskirjassaan yhteisöllisyyttä pienen kunnan johtamisessa. Hänen mukaansa yhteisöllisyys on yhdessä toimimista koko kuntayhteisön hyväksi. Toiminnasta saatava hyöty ja onnistumiset ruokkivat yhteisöllisyyden tunnetta, jolloin asukkaiden halu antaa oma panoksensa yhteisön hyväksi vahvistuu.
Yhteisöllisyys lisääkin kunnan toiminnan tehokkuutta tuomalla laajan toimijajoukon voimavarat mukaan yhteisen hyvän tavoitteluun. Aktiivinen toiminta tuottaa asukkaille virikkeitä ja palveluja lisäten kunnan elinvoimaisuutta. Tämä vaikuttaa positiivisesti yritysten kilpailukykyisyyteen ja työllisyystilanteeseen – ja lopulta kuntatalouteen.
Kunta voi omalla toiminnallaan joko tukea tai heikentää yhteisöllisyyttä. Yhteisöllinen toiminta saa voimaa arvostuksesta, kiittämisestä, palkitsemisesta ja noteeraamisesta. (Leponiemi 2019.) Konkreettinen yhteisöllisyyden ilmentymä kunnissa ovat aktiiviset eri alojen yhdistykset, joiden kautta asukkaat voivat kanavoida haluaan toimia ja vaikuttaa. Yksi konkreettinen tapa osoittaa toiminnan merkitys on tukea sitä mm. koordinaation, yhteisten tapaamisten, avustusten ja tilojen muodossa.
Kunnat Pohjois-Pohjanmaalla ovat sitoutuneet yhteiseen hyvinvointityöhön hyvinvointisopimuksella (2019-2025). Kunnat ovat lupautuneet kehittämään ja vahvistamaan yhteistyötä paikallisten ja alueellisten yhteistyökumppaneiden kuten järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Hyvinvointisopimuksen kirjaukset mitataan käytännön työssä: maltetaanko kunnissa olla heikentämättä yhdistysten toimintaedellytyksiä säästöpaineista huolimatta?
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta on laatinut kunnille suosituksen järjestöyhteistyöhön. Neuvottelukunta kannustaa kuntia yhdistysten tukemiseen, avoimuuteen sekä käytännöistä sopimiseen yhdessä yhdistysten kanssa. Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke tukee kuntia suosituksen käyttöönotossa.
Helena Liimatainen on projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä.