Liiallista kiirettä kokevien työntekijöiden määrä on vähentynyt kunnissa ensimmäistä kerta kahdeksaan vuoteen. Kunta-alan työolobarometrilla on tutkittu työolosuhteita vuodesta 1993, ja tähän asti joka vuosi kiire on lisääntynyt.
Enemmistö pitää kuitenkin edelleen työtahtia liian kovana.
Selitys myönteiseen muutokseen saattaa löytyä siitä, että kuntiin on palkattu lisää työvoimaa. Viime vuosi oli pitkään aikaan ensimmäinen, jolloin uutta työvoimaa tuli kuntiin enemmän kuin vanhaa lähti.
"Virkoja ei kuitenkaan ole perustettu. Suurin osa kasvusta on sitä, että määräaikaisia ja sijaisia on palkattu lisää. Sijaisten palkkaaminen näkyy sitten kiireen vähenemisenä", Pekka Ylöstalo työministeriöstä sanoo.
Myös valtio on viime vuonna palkannut enemmän väkeä kuin sieltä on lähtenyt. Yksityissektori on edelleen tilanteessa, jossa väkeä enemmän lähtee kuin tulee.
"Tilanne yksityissektorilla onkin paljon paljon skeptisempi", Ylöstalo sanoo työhyvinvoinnista.
Työ koetaan yhä harvemmin mielekkääksi
Kuntien työntekijät kokevat kuitenkin työnsä yhä harvemmin mielekkääksi. Vaikka kiire on vähentynyt, myös työn mielekkyys on vähentynyt. Yhä harvemman mielestä työntekijät saavat tarpeeksi tietoa työyhteisön tavoitteista ja yhä harvempi kokee voivansa kehittää itseään työssään.
Palkansaajapuolta työolotyöryhmässä edustanut Irmeli Vuoriluoto Tehystä pitää tulospalkkauksen puuttumista yhtenä syynä siihen, että työntekijät eivät koe työtään mielekkääksi.
"Vaikka kuinka paljon tehtäisiin työtä, se ei näy palkassa. Vaikka työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet kehittämään tulospalkkausta, mitään ei ole käytännössä tapahtunut", Vuoriluoto ihmettelee.
Hänen mukaansa palkansaajapuoli haluaa jatkossa panostaa juuri tulospalkkaukseen.
Työolobarometrin mukaan julkisella sektorilla yksikön tulos vaikuttaa palkkaan noin viidellä prosentilla. Suurin osa näistä on johtotehtävissä, yleensä keskushallinnossa.
Ylitöitä tekee yli puolet
Sijaisten lisääntyminen näkyy myös ylitöissä. Niitä tekee edelleen 52 prosenttia kunnan työntekijöistä eli enemmän kuin muilla toimialoilla, mutta ylitöiden tekijöiden määrä ei ole viime vuonna kasvanut.
Kunnissa ylityöt korvataan perinteisesti vapaana. Alle kymmenesosalle maksettiin kaikki ylityöt rahana. Saman verran oli niitä, joille ei maksettu ylitöistä lainkaan. Tämä ryhmä oli ylivoimaisesti suurin opetustyössä.
Yleisin työpaikkasyrjinnän kohde kunnissa määräaikaiset
Kunta-alan työolobarometri kertoo, että 23 prosenttia kyselyyn vastanneista on havainnut työpaikallaan syrjittävän määräaikaisessa työsuhteessa olevia tai sijaisia. Luku on täsmälleen sama kuin kuntien työntekijöistä – ja kyselyyn vastanneista – on määräaikaisessa suhteessa.
Työolobarometri ei kerro, ovatko syrjintää havainneet ja sitä kokeneet samoja ihmisiä. Jos jokainen kyselyyn vastannut pätkätyöläinen on kokenut syrjintää, yksikään vakituisessa työsuhteessa oleva ei ole sitä havainnut.
"Emme tiedä, millaista koettu syrjintä on. Joku ei ole päässyt koulutukseen, jollekulle ei ole maksettu tulokseen perustuvaa bonusta. Tai sitten joku on vain joutunut keittämään kahvit joka päivä", tutkija Pekka Ylöstalo työministeriöstä arvaa.
Tilastokeskus on tutkinut syrjintää työpaikalla. Tutkija Anna Pärnäsen mukaan suomalaiset eivät käytä syrjintä-sanaa heppoisin perustein. Epätasa-arvoa kokee huomattavasti useampi kuin syrjintää.
Palkansaajia työolotyöryhmässä edustanut Irmeli Vuoriluoto Tehystä muistuttaa, että kunnat kärsivät kohta pahasta työvoimapulasta, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
"Suuri osa pätkätyöläisistä on nuoria. Jäävätkö he kunnan töihin koettuaan syrjintää?" hän kysyy.
Työministeriön Ylöstalo on varma, että työpaikalla tapahtuvan syrjinnän erilaisista muodoista ei ole keskusteltu tarpeeksi.
Naisiin kohdistuvaa syrjintää oli havainnut 5 prosenttia työolobarometriin vastanneista ja taustaltaan ei-suomalaisiin kohdistuvaa syrjintää 4 prosenttia vastanneista.