EU-hankkeisiin liittyviä väärinkäytöksiä menee poliisitutkintaan harvakseltaan. Helsingin rikospoliisi tutkii parhaillaan tapausta, jossa kahta Opetushallituksen virkamiestä epäillään virkarikoksista projektissa, jonka tavoitteena oli kouluttaa ja työllistää romaneita. Hanke maksoi 350 000 euroa.
Useammin ongelmia selvittelevät esimerkiksi ministeriöt ja TE-keskukset, eikä niitä välttämättä koskaan viedä poliisitutkintaan. Sisäministeriössä on juuri käyty läpi pohjoiskarjalalaista Karelli -- Malliksi maailmalle -hanketta, jonka vetäjän epäillään ostaneen kilpailuttamatta palveluita omalta ja aviomiehensä yritykseltä. Kolmivuotinen hanke maksoi noin 600 000 euroa, ja sen tavoitteena oli kouluttaa ja aktivoida naisyrittäjiä.
Sisäministeriön ylitarkastaja Rauno Rassin mukaan asiakkaita kyllä koulutettiin luvatusti. Epäselvyyksien vuoksi ministeriöllä on kuitenkin parhaillaan pohdinnassa, mihin toimiin ryhdytään.
Työministeriössä hankkeita tarkastuttanut Matti Pukkio sanoo, että tavat huijata tukirahoja ovat moninaisia. Klassista on väärentää kurssilaisten lukumäärä, millä voi perustella koulutukseen tarvittavat suuret rahasummat. Hankkeen rahoituksen sisään voi myös leipoa muita kuluja eli hankituttaa EU-rahoilla vaikkapa kunnalle uusia tietokoneita.
Alkeellisimmat tavat muistuttavat perinteisiä vakuutuspetoksia: totuutta liioitellaan vähän oman kukkaron eduksi. Tuntityöläinen merkitsee koko päivän menneen projektissa, vaikka aikaa menikin vain pari tuntia tai junamatkalainen kirjaa matkustaneensa omalla autolla ja nostaa kilometrikorvaukset.