Kunnan kou­lu­verk­ko uusiksi

Kunnanjohtaja Martti Pura selvittää mahdollisuudet toteuttaa kunnassa laaja koulu- ja palvelureformi. Toteutuessaan uudistus lakkauttaisi kirkonkylän toisen peruskoulun ja siirtäisi lukion toiselle puolelle kylää. Koulukäytöstä vapautuvaan koulukiinteistöön saneerattaisiin vanhusten asuntoja sekä liikunta- ja kulttuuritiloja.

Lukiota viedään taas. Rehtori Sakari Särkelä ihmettelee kunnanjohtajan käynnistämää koulureformia. Lukion siirtämistä ammatti-instituutin naapuriin pohti viime vuonna toimikunta, joka päätyi kielteiseen ratkaisuun.
Lukiota viedään taas. Rehtori Sakari Särkelä ihmettelee kunnanjohtajan käynnistämää koulureformia. Lukion siirtämistä ammatti-instituutin naapuriin pohti viime vuonna toimikunta, joka päätyi kielteiseen ratkaisuun.
Kuva: Kari Alaluusua

Kunnanjohtaja Martti Pura selvittää mahdollisuudet toteuttaa kunnassa laaja koulu- ja palvelureformi. Toteutuessaan uudistus lakkauttaisi kirkonkylän toisen peruskoulun ja siirtäisi lukion toiselle puolelle kylää. Koulukäytöstä vapautuvaan koulukiinteistöön saneerattaisiin vanhusten asuntoja sekä liikunta- ja kulttuuritiloja.

Kunnanjohtaja Pura sai tiistaina kunnanhallitukselta valtuudet selvittää konsultin avulla, voitaisiinko lukio siirtää Opistonmäelle, missä kunta omistaa ammatti-instituutin ja entisen Lapin opiston tilat. Lukiolta vapautuviin tiloihin ja Jeesiönrannan kiinteistöihin siirrettäisiin Kitisenrannan koulun oppilaat. Koulukäytöstä vapautuva Kitisenranta puolestaan saneerattaisiin eräänlaiseksi Sodankylän elämänkaaritaloksi, johon keskitettäisiin vanhusten asuntojen lisäksi kunnasta puuttuvia kulttuuri- ja liikuntatiloja.

"Tilat palvelisivat liikuntaa, musiikkia, tanssia ja muuta kulttuuria. Elokuvakeskuskin voisi sijoittua taloon", Pura ideoi.



Lukion siirtohalut kummastuttavat


Julkisuudelta salassa pidetyt suunnitelmat eivät nostattaneet tiistaina kirkonkylässä hurraa-huutoja. Kitisenrannan koulun rehtori Lauri Ylitepsa pitää suunnitelmia järjettöminä. Lukion rehtori Sakari Särkelä puolestaan kyselee, millä rahalla ja ajalla lukion tarvitsemat erikoisluokat rakennetaan.

"Kunnanjohtajan suunnitelmien mukaan lukion pitäisi toimia jo ensi syksynä uudessa paikassa. Aikataulu on täysin mahdoton, kun uusiin tiloihin pitäisi saada myös kielistudio ja laboratorio sekä muut tarvittavat erikoisluokat välineistöineen. Entä mistä löytyy ylioppilaskirjoituksissa tarvittava sali."

Rehtorin tavoin myöskään oppilaskunnan edustajat eivät usko, että lukion siirto olisi hyvä ratkaisu. Oppilaskunnan puheenjohtaja Iida Mäkitalo ja hallituksen jäsen Veli-Pekka Puurunen muistuttavat, että kunnanhallituksen puheenjohtaja lupasi pari viikkoa sitten vaalipaneelissa, ettei lukiota siirretä mihinkään ainakaan neljään vuoteen. Samaan tulokseen tuli viime vuonna työnsä päättänyt toimikunta.

Kunnanjohtaja Martti Pura perustelee radikaalia ehdotustaan kunnan väkiluvun vähenemisellä ja väestörakenteen muuttumisella. Ilman perinpohjaista reformia kunnan rahat eivät riitä kuntalaisten muuttuviin tarpeisiin.

"Kirkonkylään pitäisi rakentaa uusi 25-paikkainen dementiakoti, ja ammatti-instituutin tilojen saneerausta on jatkettava. Nykyisen Kitisenrannan koulun saneeraus on suunniteltu vuodelle 2006. Myös liikunta- ja kulttuurisektoreilla on investointitarpeita. Ilman reformia meillä ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä", Pura sanoo.

Hän uskoo, että uudistuksilla kunta säästäisi jo lähiaikojen investoinneissa miljoonia euroja ja käyttökustannuksissakin merkittäviä summia.

Suunnittelulla on kireä aikataulu, sillä lukion pitäisi toimia uusissa tiloissa jo vuoden kuluttua. Kitisenrannan oppilaat siirrettäisiin Jeesiönrannalle joko vuoden 2006 alussa tai viimeistään elokuussa.

Vielä tässä vaiheessa kunnanhallitus ei ole sitoutunut hankkeeseen, mutta viimeistään marraskuussa sen on otettava kantaa.



Pohjois-Lapin lukio tavoitteena


Pura sanoo teknisen selvityksen osoittavan, että Kitisenrannan oppilaat voidaan sijoittaa Jeesiönrannalla ja lukiolla oleviin tiloihin ryhmäkokoja suurentamatta tai opetuksen tasosta tinkimättä. Lukiolla ja Jeesiönrannalla käytännön työtä tekevät kuitenkin sanovat, ettei sieltä löydy tilaa yli 800 oppilasta varten.

Oppilasennusteen mukaan kirkonkylän peruskouluissa on vuonna 2012 vielä noin 550 oppilasta.

Lukio-opetuksen kohdalla suunnitelmiin kuuluu muuton ohella tiiviimpi yhteistyö Inarin ja Utsjoen kanssa. Pura korostaa, että yhteistyöaloite on tullut Inarin ja Utsjoen suunnalta, missä lukioiden oppilasmäärät ovat laskussa.

"Yhteistyö voisi alkaa niin sanotulla sateenvarjoyhteistyöllä, mutta tavoite voisi olla Pohjois-Lapin lukio, jolla olisi kolme toimipistettä. Oulun seudulla tällainen käytäntö on yleinen."

Pura uskoo, että Pohjois-Lapin lukion yhteistyöllä voitaisiin turvata myös Utsjoen lukion toiminta pitkälle tulevaisuuteen. Myöhemmin yhteistyöhön voitaisiin kutsua myös Savukosken ja Pelkosenniemen lukiot.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä