Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen on vakuuttunut, että jos Oulussa siirryttäisiin jätteenkuljetuksessa kunnan kilpailutukseen, se olisi asiakkaalle nykyistä huomattavasti edullisempaa. "Verrataanpa vaikka Kemin ja Tornion kustannuksia, ero on melkoinen."
Suomalaista sopimusperusteista kuljetusjärjestelmää Illikainen pitää kummajaisena, joka ei ole Euroopassa käytössä Suomen lisäksi kuin Puolassa . Silti Suomessakin pääosa asukkaista on kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä.
Järjestelmien puntarointi on ajankohtaista, koska nykyinen sopimusperusteinen jätteenkuljetus on voimassa tämän vuoden loppuun, jonka jälkeen se jatkuu vuoden irtisanomisajalla. Oulussa harkitaan nyt, kannattaisiko kaupungin ottaa vastuulleen vastuulleen asutusalueiden jätteenkuljetusten kilpailuttaminen.
Kunnallisessa järjestelmässä Oulun Jätehuollon toimialue jaettaisiin sopivan kokoisiin alueisiin, joiden jätekuljetukset kaupunki kilpailuttaisi erillisinä kokonaisuuksina. Kullakin alueella jäteastiat tyhjentäisi vain yksi yrittäjä. Nyt kukin kiinteistön omistaja tekee oman sopimuksen roskapöntöstään ja samalla alueella saattaa pyörähtää puolentusinaa jäteautoa.
Illikaisen mielestä koko Oulun Jätehuollon toimialuetta ei missään nimessä pidä kilpailuttaa yhtenä kokonaisuutena, jolloin on vaara, että vain suuret yrittäjät pärjäävät kilpailussa. Hän uskoo, että sopiva alueitten määrä voisi olla 20.
"Tämä tarjoaisi myös pelkästään jätekuljetuksiin erikoistuneille pienyrityksille toimintaedellytykset tulevaisuudessa."
Tuore selvitys
Tuore selvitys oululaisesta jätteenkuljetuksesta ei ota yhtä selkeää kantaa siihen, kumpi järjestelmä on edullisempi tai parempi.
Hinnoista todetaan, että niitä on vaikea vertailla, koska maksut ovat rakenteeltaan erilaisia. Selvitys kuitenkin myötäilee aiempia tutkimuksia, jotka kallistuvat kunnan hyväksi.
Esimerkiksi Kuntaliiton selvityksissä 240 litran jäteastian tyhjennysmaksu on sopimusjärjestelmässä 13 prosenttia kalliimpi ja 600 litran tyhjennysmaksu kahdeksan prosenttia kalliimpi kuin kunnan järjestämässä kuljetuksessa.
Yrittäjä Lassi Hauru Haurun jäteautosta puolestaan huomauttaa, ettei vielä tiedetä mihin pitää verrata. "Kukaanhan ei tiedä, mikä lopulta on se hinta, joka kunnallisessa järjestelmässä tulisi asiakkaalle."
Illikainen vetoaa siihen, että suuruuden ekonomia toimii: "Kiinteistökohtainen hinta on edullisempi, jos samanaikaisesti kilpailutetaan satojen kiinteistöjen jätteenkuljetukset, eikä vain yhtä." Erityisesti yli 100 000 asukkaan kaupungeissa hintaero kunnan eduksi korostuu.
500 kilometrin ero
Ajokilometrejä kertyy selvityksen mukaan kunnallisessa systeemissä noin 3 000 kilometriä päivässä ja sopimusperusteisessa 3500. Ero on siis 500 kilometriä. Oulun jätehuollon mielestä ero on merkittävä varsinkin siinä mielessä, että se vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä ja kustannuksia samassa suhteessa.
Jäteyrittäjä puolestaan huomauttaa, että ero on mitätön. "Käytännössä sillä ei ole kokonaisliikennemäärissä juuri mitään vaikutusta päätöihin, saasteisiin, eikä meluun. Tulos on lähes nolla. Sitä ei voida edes asteikolla näyttää", toteaa yrittäjä Lassi Hauru.
Aivan ongelmatonta kunnan kilpailutukseen siirtyminen ei ole aina ollut, sillä esimerkiksi Oulun läänin eteläosissa jätteenkuljetuksista on kiistelty vuosikausia.