Velkainen vaiko ei, siinäpä ongelma.
Hallituksen paraikaa valmisteleman kuntauudistuksen käyttövoimana on ollut olettama, että kuntatalous on kestämättömässä tilassa ja vain huononee väestön ikärakenteen muutoksen myötä. Rakenteita on uusittava, jotta rahaa säästyy.
Juhlallisemmissa puheissa on viitattu jopa hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen.
Keskustelu on päässyt niin hyvään vauhtiin, että jopa perusteista on syntynyt vahvasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Kun erikoistutkija Heikki Helinin tekemistä selvityksistä todettiin Reisjärven kunta Hangon jälkeen Suomen velkaisimmaksi, Reisjärven kunnanjohtaja Pekka Leppänen totesi arvion johtuvan silkasta väärinkäsityksestä.
"Tosiasiassa kuntien velkaisuutta mitattaessa pitäisi tarkastella konsernivelkaa. Se kertoo kunnan kokonaisvastuista. Reisjärvi ei ole halunnut rakentaa mitään himmeliyhtiöitä perustamalla vuokratalo- tai teollisuusyhtiöitä", Leppänen perusteli Kalevassa maanantaina.
Toden totta, Leppänen saattaa olla oikeassa. Helinin keväällä 2011 julkaiseman selvityksen mukaan "kunnilla oli konsernilainoja vuoden 2009 lopussa 22,7 miljardia euroa. Konsernilainat kasvoivat vuodesta 2000 reaalisesti noin 6,6 miljardia euroa. Kasvu kuvaa kuntien toimintojen organisoinnissa tapahtunutta muutosta".
Pistää epäilemään, että kuntatalouden vertailut on tehty huitaisten ja jätetty olennaisia eriä huomioimatta. Jos näin todella on ja lopputulokseksi jää kovasti harhaanjohtava kuntavelkavertailu, oikean ja vertailukelpoisen tiedon levittämisellä on kiire.
Suomi käy kuntavaaleihin lokakuussa. Siihen mennessä äänestäjillä on oltava selvä ja ennen kaikkea oikea käsitys kuntansa velasta.