Sanokaa mitä sanotte, mutta miesten 50 kilometriä on hiihdon kuninkuusmatka. Se on hiihdettävä ehdottomasti perinteisellä tyylillä ja tarjoiltava väliaikalähdöllä kaikkien herkkujen kera. Ne herkut ovat katsojalle kivoja, mutta hiihtäjälle hirveitä. Matkan varrella on oltava sippaamisia, katkeamisia ja keskeytyksiä kaikkien voittojen, loppukirien ja tuuletusten vastapainoksi.
Ne tekevät 50 kilometristä kuninkuusmatkan. Paljon se antaa, mutta paljon se myös vaatii.
Viisikymppinen on vaativa myös huoltojoukoille, sillä tankkaus on pitkällä matkalla puoli hiihtoa. Tässä tapauksessa perhe on paras.
Otetaan nyt vaikka tämä Rukan SM-kisojen 50 kilometrin numero 99, Hyrynsalmen Iskun 21-vuotias Pekka Kemppainen. Metsän siimeksessä lymyävät äiti, isä, sisko ja kihlattu.
Isosisko Hanna Kemppainen ja kihlasormusta nimettömässään kantava Riikka Kinnunen sekoittavat urheilujuomaa ladun varrella.
"Aika monella on täällä samanlaiset perhekuviot kuin meillä. Suurin osa katsojista taitaa olla huoltajia tai sitten perhepiiristä", Hanna Kemppainen hymyilee.
Totta turisee. Vieressä juomien ja energiapatukoiden kanssa poikaansa odottaa hämeenlinnalainen Hannu Kuusela. Ja tuossa alempana on lastenvaunujen kanssa Riikka Mikkola. Vaunuissa tuhisee vajaan kahden vuoden ikäinen Tuomo Tonteri - autuaan tietämättömänä siitä, että isä Heikki Tonteri taittaa matkaansa Rukan laduilla.
Tankkausta ja unta
Tämä on vasta verryttelyä. Hiihtäjät lykkivät metsän keskellä ensimmäisiä 7,25 kilometrin lenkkejä. Hannu Kuuselan poika Mikko on aloittanut rauhallisesti, sillä 20-vuotias on ensimmäistä kertaa kuninkuusmatkalla.
Hyrynsalmen Kemppainen sentään hiihti matkan viime vuonna Pyhäjärven SM-kisoissa.
"Silloin Pekan tankkaus epäonnistui, mutta kyllä hän maalin asti tuli. Meidän tankkaus on nyt ainakin kunnossa, sillä söimme jo eväämme", sisko ja kihlattu virnistävät.
Naiset ovat yhtä mieltä siitä, että 50 kilometriä on hiihdettävä väliaikalähdöllä.
"Yhteislähtö on vähän kuin shakkipeliä katsoisi. Se on sellaista kyttäilyä, mutta tässä on koko ajan kilpailtava itsensä kanssa", Hanna Kemppainen näkee.
Norjassa Holmenkollenin viisikymppinen on melkoinen kansanjuhla. Suomalaiset lymyilevät puiden varjossa maltillisemmin.
"Pitäisikö meilläkin olla kasvomaalaukset ja plakaatit? Voisi olla, että Pekka häpeäisi niin, ettei juotava enää kelpaisi."
Alempana Tuomo Tonteri jatkaa makoisia päiväuniaan.
"Jos hän nukkuisi nyt puolitoista tuntia. On vähän vaikeaa, jos pitää juottaa isäntää ja samalla katsoa pikkuista", äiti Riikka Mikkola naurahtaa.
Räkää ja vatsanpuruja
SM-ladulle lähti 142 hiihtäjää. Kovia poikia kaikki, mutta vauhti kiihtyy silmissä aina, kun viimeisenä ladulle lähtenyt Sami Jauhojärvi sivakoi paikalle.
Matka taittuu, monet heittävät leikin kesken ja toiset hyytyvät. Kuninkuusmatkalla kilpahiihto alkaa 30 kilometrin jälkeen.
Ja sen kyllä huomaa. Räkää poskella! Verta nenästä! Kramppi!
Lapin Veikkojen Juho Harjulalla alkaa heittää pääkopasta: "Mikä kierros on menossa", mies huutaa toiseksi viimeisellä lenkillä.
Murheensa kullakin. Auringonpaiste on vaihtunut vesisateeksi ja voipuneita miehiä taistelee maalia kohti.
"Mulla on vatta ihan paskana", Kuusamon Erä-Veikkojen Marko Maaninka mölisee kahteen otteeseen.
Ja mitä ihmettä, tuolta tulee Pyhäjärven Pohdin Jarmo Rissanen yhdellä suksella! Mies taiteilee mäen alas kuin juopunut trapetsitaitelija ennen kuin saa joltain uuden suksen. Hiihtoväki: yhteistyötä ja avunantoa.
109 heistä selvisi
Niinpä niin, mitalit on jaettu ja Rukan stadion tyhjentynyt. 109 kilpailijaa selvisi maaliin ja 33 joutui keskeyttämään. Huoltojoukkojen työ jatkuu vielä.
"Pääsin kunnialla maaliin asti. Kyllä se tuo ison kisan tunnelmaa, kun Suomen huiput menevät samalla ladulla ja yleisö kannustaa kaikkia. Ja huolto pelasi", Pekka Kemppainen nautiskelee.
Kemppainen, Tonteri ja Kuusela osoittavat, että sijat 42, 45 ja 64 SM-kisoissa vaativat - ja antavat - paljon.
Sen pituinen se - kuninkuusmatka.
