Kuningaskala lohen kohtalo haluttaisiin Lapissa vuosien intohimoisen veivaamisen jälkeen antaa poliitikkojen käsiin, sillä jalokala on niin tunteita herättävä otus. Siellä missä kolme ihmistä kokoontuu, on vähintään kaksi mielipidettä lohesta.
Yksi esiin nostettu ajatus olisi säätää lohenkalastuksesta asetuksen sijaan lailla; sen katsotaan takaavan pysyvämmän ratkaisun vuosittaisen riitelyn sijaan. Lakikin nostetaan esille marraskuussa ,kun jokivartinen Lappi marssittaa tuhdin lähetystön pääkaupunkiin: Ministeriöt ja kalastusviranomaiset saavat kuulla, miksi nykymenolle on pantava toppi ja palattava vähintään viime vuosikymmenen puolivälin sääntelyyn.
Lähetystöstä päätettiin maanantaina Pellossa, Lapin liiton ja Pellon kunnan järjestämässä tilaisuudessa, jossa päivitettiin lohen nykytilannetta. Tutkijan mukaan lohella menee sekä hyvin että huonosti, ja huonosti menemisen syyt ovat osin isoja arvoituksia.
Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijan Atso Romakkaniemen mukaan Tornionjoen ja Simojoen poikastiheydet ja merivaellukselle lähtevien poikasten määrät ovat varsin hyvät, mutta kuluneen kesän joelta saadut lohisaaliit jäivät vaatimattomiksi. Merelläkin saatiin vain noin puolet edellisvuotisista määristä.
Tulokset ovat vasta alustavia, eikä johtopäätöksiä ole vedetty, mutta tutkijaa ne askarruttavat. Ruotsin jokien kalaportaillakin jäätiin noin puoleen viime vuotisista lohimääristä. Nuoria nousijoita on vähemmän.
"Ovatko ne merkkejä aikuiskannan pienentymisestä", Romakkaniemi kysyy, mutta muistuttaa luonnon vaihteluista. Yksi vuosi ei vielä ratkaise mitään.
Romakkaniemen mukaan syitä saaliin vähenemiseen saattaa olla useita. Pedot, kuten muut kalat ja hylkeet ovat verottaneet lohilukua, ravinto on ehkä huvennut tai Itämeren saasteet ovat tiukentaneet otettaan.
"Itämeren tilasta on tehtävä selvitys. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) on samaa mieltä", kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.) huomauttaa. Suomella on puheenjohtajamaana mahdollisuus olla aloitteellinen.
Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo epäilee, että heikot saaliit johtuvat harmaasta - tilastoimattomasta - kalastuksesta ja hurjasti kasvaneesta hyljekannasta.
Hyvin ajankohtainen ongelma löytyy Ylitalon mielestä nykyisestä, 2004 voimaan tulleesta asetuksesta, joka kolmena vuonna peräkkäin varhentaa valikoivaa lohenkalastusta. Yritykset palauttaa luonnonlohi pysyvästi jokiin mitätöityy, jos varhennettu valikoiva kalastus jatkuu vuoden 2007 jälkeen, hän korostaa.
"Tämä on ratkaiseva syksy: Jos järkevää päätöstä ei saada aikaan, alkaa moraali rapistua ja joukot väsyä", Ylitalo huomauttaa. Hänen mukaansa laki asetuksen sijasta vakiinnuttaisi tilannetta, ja eduskunnastakin löytyisi tukea lain pohjalta annettaville kalastussäännöksille.
Ylitalo on sitä mieltä, että kysymys on lopulta poliittisesta päätöksestä. Samaa mieltä on kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä (vas.). Tennilä näkee, että Helsinkiin on tehtävä kova offensiivi ja vaikutettava tulevaan hallitusohjelmaan ja europarlamentaarikkoihin.
Tennilä ja Rundgren katsovat, että lohi pitää hyödyntää matkailun kautta. "Utsjokeakaan ei olisi, jos Tenolla ei olisi turistikalastusta", Tennilä väittää.
Jos jokivartisten tahto voittaa, mutta miten käy merikalastajien? Ylitalon mukaan heitä voidaan kouluttaa kalastusmatkailuyrittäjiksi. EU-rahoitteinen kolmivuotinen projekti on käynnistymässä ensi vuoden alussa, ja etenkin Suomen puolella kiinnostusta löytyy, Ylitalo sanoo.