Pääkirjoitus

Ku­nin­gas jyrähti hal­li­tuk­sel­le

Aasian luonnonkatastrofin jälkiselvittelyt saavat Ruotsin aina vain vaikeampaan solmuun. Nyt jopa kuningas on kritisoinut maansa hallituksen toimia, mikä on ennenkuulumatonta. Perustuslain mukaan kuninkaalla ei ole mitään poliittista roolia, mutta perustuslaki määrää myös, että kuningasta on informoitava valtakunnan asioista.

Aasian luonnonkatastrofin jälkiselvittelyt saavat Ruotsin aina vain vaikeampaan solmuun. Nyt jopa kuningas on kritisoinut maansa hallituksen toimia, mikä on ennenkuulumatonta. Perustuslain mukaan kuninkaalla ei ole mitään poliittista roolia, mutta perustuslaki määrää myös, että kuningasta on informoitava valtakunnan asioista.

Hänen kuninkaallinen korkeutensa, Kaarle XVI Kustaa, totesi Dagens Nyheterin haastattelussa joutuneensa seuraamaan Aasian uutisia tiedotusvälineistä. Hallituksen suunnalta ei kuulunut mitään, ei sittenkään, vaikka kuningas itse yritti saada yhteyttä aikaan. Vasta maanantai-iltana löytyi asioista tietävä valtiosihteeri puhelimeen, ja vasta myöhemmin viikon mittaan alkoi sanansaattajia saapua kuninkaanlinnaan.

Ruotsin kuningas putosi näin tyhjän päälle, kun valtakuntaa kohtasi ihmishenkien menetyksessä mitaten pahin onnettomuus sitten Pultavan taistelun 1709. Seurauksena valtiopäivien perustuslakivaliokunta joutuu tutkimaan, rikkoiko pääministeri Göran Persson perustuslakia.

Valtakunnallisessa muistotilaisuudessa maanantaina pitämänsä paljon kiitetyn ja hyvin henkilökohtaisen puheen ansiosta aiemmin paljon arvosteltu kuningas otti Ruotsissa paikkansa kansakunnan keulakuvana. Hän onkin näin ainoa valtiollisen elämän hahmo, joka on selviämässä hyökyaaltokatastrofista jotenkin kuivin jaloin.

Ruotsintämän hetken keskustelu alkaa olla jotain paljon vakavampaa kuin tavanomainen hallituskriisi. Hidastelu ja vastuun pakoilu suurkatastrofin alkupäivinä on synnyttänyt pahan luottamuspulan kansalaisten ja valtiokoneiston välille. Eikä tilanne suinkaan vielä ole ohi. Toisin kuin Suomi ja Norja, Ruotsi ei aio julkistaa kateissa olevien nimilistoja. Sen seurauksena maassa vallitsee yhä epätietoisuus siitä, moniko ihminen oikein menehtyi, ja tämä hämminki syvenee päivä päivältä. Samoin siitä syntyvä arvostelu.

Kritiikki henkilöityy pitkälti ulkoministeri Leila Freivaldsiin, mutta myös Persson saa siitä yhä suuremman osan. Taustalla on myös epämääräinen paha olo, joka juontaa jo pääministeri Olof Palmen ja ulkoministeri Anna Lindhin murhista sekä Estonian onnettomuudesta. On kuin kaikki tämä etsisi purkautumistietä keskinäisestä syyttelystä.

"Ruotsissa on usein niin, ettei kukaan uskalla ottaa vastuuta", moitti kuningas ja saattoi pitkälti osua monen syntyneen ongelman ytimeen. Luonnonkatastrofi Aasiassa sysäsi Ruotsin harvinaisen vaikeaan yhteiskunnalliseen kriisiin.

paakirjoitus@kaleva.fi