Nykyään taidekeskus tunnetaan kansainvälisistä residensseistä, Art Ii Biennalista ja Valto Pernu Photo Maratonista. Eksoottinen Ii houkuttelee taiteilijoita ympäri maailmaa.
Taidemaalari- ja kuvanveistäjä Sanna Koiviston ateljeen ikkunasta näkyy luminen Illinsuvanto. Taiteilijasta se on kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina uskomaton näky.
Iijokea Koivisto on saanut ihailla vuodesta 1988, kun hän muutti Kauppilaan. Hän asuu vanhassa talossa, jonka konservoinnista saatiin aikoinaan Viisikantapalkinto.
Rakennuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsi vanha entinen koulurakennus, jossa olivat Koiviston ateljee sekä näyttelytilat.
Keskiviikkoyönä 5. helmikuuta 2003 Koivisto perheineen koki karmean herätyksen. Töihin aamuvarhaisella kiirehtinyt naapuri oli huomannut koulun olevan tulessa, hälyttänyt palokunnan ja syöksynyt herättämään rakennuksen vieressä asuvat.
– Oli täysi ihme, ettei koti mennyt. Koulun ja kodin räystäsväli oli 1,5 metriä, kertoo Koivisto ja esittelee tuon aikaisia valokuvia.
Tuli tuhosi rakennuksessa olleen ateljeen sekä osan Koiviston töistä. Raivaustöihin tulivat avuksi kuvanveistäjä Antti Ylönen ja tekstiilitaiteilija Helena Kaikkonen.
Yhdessä he alkoivat miettiä tulevaisuutta ja haave ateljeetalosta ja taiteilijaresidenssistä heräsi henkiin.
Taidehanke sai tuulta siipiensä alle. Vuonna 2005 Iin kunnanhallitus esitti vanhan koulukiinteistön kunnostamista kansainväliseksi ateljeerakennukseksi, taidekurssien ja -tapahtumien järjestämistä koulun tiloihin sekä uuden työtiloiksi vuokrattavan ateljeen rakentamista.
Kunnan asukkaat vastustivat hanketta. Vedottiin muun muassa kunnan velkataakkaan, koulujen säästöihin sekä asumisrauhan häviämiseen matkailijoiden takia, yli tuhannen allekirjoituksen adressikin kerättiin.
– Se oli kova paikka, rankkaa aikaa, muistelee Koivisto.
Mutta päätös tehtiin ja rahoitus saatiin.
– Poliitikot olivat sitä mieltä, että taidetta ja kulttuuria pitää tukea. Se oli sen ajan asenneilmastossa ihmeellinen asia, miettii Koivisto.
– Ei tätä enää vastusteta. Ovat tottuneet.
Rakentamistyö valmistui kolmen hankkeen avulla. Ensimmäisessä rakennettiin uusi päärakennus, toisessa remontoitiin vanha koulurakennus ja kolmannen avulla käynnistettiin toiminta vuonna 2006.
Sanna Koiviston ateljee sijaitsee uudisrakennuksessa. Muut KulttuuriKauppilan kotitaiteilijat ovat valokuvaaja Antti J. Leinonen, kuvanveistäjä Antti Ylönen sekä toiminnanjohtaja, kuvataiteilija Merja Briñón, jonka ateljee toimii myös toimistona.
Uusin tulokas
KulttuuriKauppilan uusin tulokas istuu koulurakennuksen taideluokassa kahvikupposella yhdessä toiminnanjohtaja Merja Briñónin ja Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hankkeen projektipäällikön Taija Sailion kanssa.
Taiteen kandidaatti Inka Hyvönen aloitti KulttuuriKauppilan uutena kulttuurituottajana 5. helmikuuta. Rovaniemeläissyntyinen Hyvönen on viimeiset neljä vuotta työskennellyt ja opiskellut Alankomaissa ja Belgiassa. KulttuuriKauppilassa hän vastaa muun muassa residenssitoiminnan koordinoinnista ja osallistuu tapahtumien tuotantoon.
– Kyllä pohjoiseen paluu kiinnosti jo ulkomaan-vuosina. Oli jonkinlainen kaipuu kotiin. Täällä KulttuuriKauppilassa pohjoisuutta ja sijaintia ei koeta rajoitteena, vaan voimavarana.
Parin viikon aikana Hyvönen on tutustunut taloon ja sen tapoihin sekä jutellut residenssitaiteilijan kanssa siitä, mikä on pohjoisessa merkittävää.
– Täällä tehdään kansainvälisesti kiinnostavaa ja arvokasta kulttuurityötä. Ja minut on myös otettu hienosti vastaan, kun olen kertonut ihmisille tulleeni KulttuuriKauppilaan.
Residenssitaiteilijoita KulttuuriKauppilassa vierailee vuosittain 6–10. Kansainvälisiä residenssiohjelmia on kaksi. Artist-in-Residence tarjoaa työrauhaa taiteilijoille, ja Artist-in-Community eli sosiaalisen taiteen residenssi tuo taiteilijoita työskentelemään ryhmien ja yhteisöjen kanssa.
Maaliskuussa residenssipaikat tuplaantuvat remontin myötä. Sen jälkeen KulttuuriKauppilaan mahtuu kaksi residenssitaiteilijaa yhtä aikaa.
Haku residensseihin on kerran vuodessa. Sana leviää myös netissä ja usein taiteilija suosittelee KulttuuriKauppilaa toiselle.
– Tyytyväinen taiteilija on paras mainos. Saamamme palaute on 98 prosenttisesti positiivista, kertoo Merja Briñón.
Hakemuksissa taiteilijoilta pyydetään esittelemään ideaa siitä, mitä hän residenssissä tekisi. 30–40 prosenttia mainitsee lumen, veden, jään, luonnon, pohjoisuuden ja pimeyden, Briñón kertoo.
– Tulokkaat jakautuvat kahteen. Ne, jotka haluavat runsaasti valoa, ja ne, jotka haluavat kylmyyttä, lunta ja pimeyttä mielellään revontulilla höystettynä.
Residenssitaiteilijat tulevat pääasiassa Aasiasta, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Residenssitaiteilijoita on saapunut myös muualta maailmasta, kuten Australiasta, Kamerunista, Senegalista ja Meksikosta.
– Residenssivuokra rajoittaa jonkin verran tulijoita. Suomi on monelle kallis maa.
Vierailija
Yhdysvaltalainen butoh-tanssija Min Yoon pyytää vierailijoita riisumaan lumiset talvikengät residenssin oven ulkopuolelle. Hän kun tanssii paljain jaloin.
Min Yoon vierailee KulttuuriKauppilassa Lähde-hankkeen residenssitaiteilijana osana Artist-in-Community -ohjelmaa.
Helmikuun aikana hän on tutustunut iiläiseen elämänmenoon, ihmisten tapaan tarkastella omaa itseään ja identiteettiään sekä työskennellyt yhdessä kehitysvammaisten ja Iin mielenterveyspalvelujen asiakkaiden kanssa ja työstänyt butoh-esitystä.
– Aluksi hiljaisuus oli pelottavaa, mutta tämä avaruus ja tilan määrä on hienoa. Olen tottunut ahtauteen, tanssinikin on sisäänpäin kääntynyttä.
Haastattelujen ja kehollisten harjoitusten kautta Yoon on tutustunut ihmisiin, käynyt työpajoissa vuoropuhelua, kuunnellut ja kertonut tarinoita. Kielimuuri tietysti on, mutta Yoon uskoo, että ele- ja kehonkielellä voi kommunikoida enemmän kuin sanoilla.
– Butoh-tanssin idea on kunnioittaa elämää, ottaa huomioon sen eri osa-alueet ja hyväksyä, mitä elämä tuo tullessaan. Se on improvisoitua tanssia, jonka taustalla on autenttinen liike ja meditaatio. Itseni buto pelasti, kun kärsin masennuksesta.
Ensi tiistaina 26. helmikuuta Iin Työväentalolla pääsee kello 18 alkaen katsomaan Min Yoon koostamaa Inner Mirror (Sisäinen peili) -esitystä. Siinä hän muun muassa tanssii iiläisen Esa Pakasen kanssa kertoen tarinan Pakasen raitistumisesta.
– Esityksessä kietoutuvat yhteen potilas ja hänen eheytymistarinansa sekä miehen ja naisen roolien vuorovaikutus, kuvailee Yoon.
Viime päivinä Yoon on hämmästyttänyt kulttuurikauppilalaisia kulkiessaan löytämänsä pienen alasimen kanssa.
– Olen aikaisemmin nähnyt tällaisen vain piirretyissä putoamassa jonkun päähän, Yoon selittää ja esittää pienen intensiivisen tanssikohtauksen alasimen kanssa.
Hyvinvointia kulttuurin keinoin
Taidetalo KulttuuriKauppila osallistuu erilaisiin taidetta ja kulttuuria hyödyntäviin projekteihin. Niistä esimerkkinä on Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa yhteistyönä toteutettava Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hanke.
ESR-rahoitteisen hankkeen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin erityisesti työttömien nuorten, maahanmuuttajien ja erityisryhmien keskuudessa, kertoo projektipäällikkö Taija Sailio.
Hanketta toteutetaan kolmella työpaketilla, joista yksi on ympäristötaidepuiston rakentaminen Suvantolaan Iin terveysaseman taakse.
– Esteetöntä puistoa suunnittelemassa ovat olleet mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset, Sailio kertoo.
Sosiaalisen taiteen residenssitaiteilija puolestaan työskentelee tiiviisti tiettyjen sosiaali- ja terveysalan yksiköiden yhteydessä. Esimerkiksi residenssitaiteilija Min Yoon on työskennellyt mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten kanssa.
– Lisäksi hankkeeseen kuuluu nuorten ja maahanmuuttajien työelämäpolkujen tukeminen taiteen avulla, esimerkiksi taidekummitoiminnan kautta.
Sailio kertoo nyt menossa olevan Lähde!-hankkeen viimeinen toimintavuosi. Palaute on ollut hyvää ja sen mukaan tilausta taidetta ja kulttuuria sosiaali- ja terveyspalveluihin yhdistävälle toiminnalle on paljon.
Juttusarjassa tutustutaan Oulun reuna-alueilla ja lähikunnissa sijaitseviin kulttuuritiloihin.
KulttuuriKauppila
Taidekeskus KulttuuriKauppila toimii 1892 rakennetussa koulurakennuksessa sekä vuonna 2006 rakennetussa ateljeetalossa. Uudisrakennuksessa sijaitsevat kotitaiteilijoiden ateljee- ja työtilat, taidekeskuksen toimisto sekä pieni näyttelytila.
Vanhan koulurakennuksen tiloja ovat kansainvälinen taiteilijaresidenssi asuin- ja työtiloineen, toimistotilat sekä taideluokka.
Maaliskuussa tehtävän remontin jälkeen residenssitiloihin mahtuu kaksi taiteilijaa yhtä aikaa. Remonttisuunnitelman on tehnyt Piritta Mettovaara Lapin yliopistosta.
KulttuuriKauppila on yksi Iin kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintayksiköistä. KulttuuriKauppilan sisällä toimii taiteilija-aloitteinen yhteisö, KulttuuriKauppila Ii ry, joka osallistuu sen toimintojen sisältöjen ideointiin ja tuottamiseen.
Keskeisiä toimintoja ovat kansainvälinen residenssitoiminta, Art Ii Biennaalin ja Valto Pernu Photo Maratonin tuottaminen, ympäristötaidepuiston ylläpitäminen, taiteilijoiden osaamisen kehittäminen ja verkostojen rakentaminen sekä Iin kansainvälisen kuvataideopetuksen järjestelmän tuottaminen.
KulttuuriKauppila järjestää myös mestarikursseja, työpajoja ja opastettuja kierroksia ympäristötaidepuistossa ja taidekeskuksessa.
Taidekeskus KulttuuriKauppilassa toimii kaksi taiteilijaresidenssiohjelmaa, joita ovat Artist-in-Residence (KK AiR) ja sosiaalisen taiteen Artist-in-Community (KK AiC) -ohjelmat.
Lisätietoja: www.kulttuurikauppila.fi.