Jorma Lehtola: Laulujen Lappi - tarinoita haavemaasta. Kustannus-Puntsi, 2007.
Saamelaisten musiikissa ei ole mieltä eikä mittaa, aikaa eikä tahtia. Laulun pituus riippuu kokonaan laulajan mahan suuruudesta.
Kun ilma loppuu keuhkopalkeista, niin siihen tukehtuu laulukin. Noin päätteli italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi, kun hän kuunteli 1799 alkuperäistä lappilaista musiikkia, joikua. Acerbi totesi sen olevan sekavaa mölyä.
Belgialainen Francois Joseph Litis huomautti arvovaltaiselle eurooppalaiselle väelle 1867, että saamelaiset ovat maan päällä ainoa kansa, joka ei laula. Kotimaiset hahmot Sakari Topelius ja Elias Lönnrot näkivät, ettei lappilaisilta löydy edes runoutta.
Kaunosielut herrat olivat väärässä. Topelius ei koskaan edes käynyt Lapissa. Inarilaissyntyinen Jorma Lehtola osoittaa kattavassa teoksessaan, että sanat ja sävelet ovat kuuluneet Lappiin aina.
Vähättely on johtunut kulttuurisista syistä. Milloin Lapin väkeä on pidetty noitina, milloin kylmän maan alkukantaisina asukkeina.
Lehtola avaa Laulujen Lappi -kirjansa kertomalla, että Lappi on ollut aikojen halki sekä laulujen että niiden inspiraation maa. Reilulla 400 sivulla hän perustelee tämän todeksi.
Lapissa on ollut omia orkestereita, kuoroja ja pelimanneja. Ensimmäinen suomalainen laulu Lapista levytettiin 1904. Joiku, virret, tango, rautalanka, ooppera, rock ja rap ovat imeneet aineksia pohjoisesta maasta ja muokkautuneet parhaimmillaan omaleimaiseksi taiteeksi.
Lehtola muistuttaa, että ulkoa ohjautuvuus - tietty haaveiden kohteena oleminen - on toki osa Lapin musiikkikulttuuria. Etelä-Suomen säveltäjät ovat tehtailleet matkailun tarpeisiin eksoottista Lappi-iskelmää. Niissä luonto on luonut outoa taikaa.
Pohjoisessa vieraili ja asui sodan jälkeen merkittävää kevyen musiikin kaartia: Kullervo Linna, Veikko Lavi, Reijo Helismaa ja Unto Mononen.
Sota onkin vedenjakaja. Lappi paloi kivijalkaan ja satumaa jäi tuuliajolle, kuten Lehtola toteaa. Iltamaohjelmaa piti ruveta tekemään omin voimin viihdytyskiertueiden loputtua. Viulun ääntä saatiin aikaiseksi kuivaa ovensaranaa nitkuttamalla.
Lapin musiikkikulttuurin voi katsoa alkavan joiusta. Kirkko ja uskonnolliset liikkeet halusivat hävittää "maahisten musiikin" syntinä maan päältä.
Lappilaisen musiikin taustalla väijyy vahvana puoliksi saamelaisen uskonnollisen vaikuttajan Lars Levi Laestadiuksen hahmo. Laestadius luokitteli jalan alle menevän musisoinnin itsestään perkeleestä olevaksi.
Saarnaajat menivät tanssipirtteihin 1850-luvulla ja uhkailivat rytmin pauloissa olevia kuumalla paikalla: "Tet helevetisä hyppäättä ja tanssaatta, jos että parannusta tehe."
Joiun kitkeminen oli tehokasta. Samuli Paulaharju oletti 1900-luvun alussa, että pian ovat käsillä viimeiset joikaajat. Mutta joiku ei kuollut. Se karisti syntisäkkinsä selästään 1970-luvulle tultaessa, jolloin Nils-Aslak Valkeapää kohosi uuden sukupolven ääneksi ja joiku otti paikkansa poliittisessa liikehdinnässä. Uusi joiku oli mukana avaamassa ja elvyttämässä koko saamen kulttuuria.
Lehtola nostaa Valkeapään, Aillohasin, kulttuurin esitaistelijana syystäkin korkealle - mutta huomauttaa tämän musiikillisen kyvyn olleen mainettaan kapeamman. Saamelainen musiikki käsitellään teoksessa kattavasti. Esimerkiksi kolttien, inarinsaamelaisten ja pohjoissaamelaisten musiikilliset perinteet selvitetään tarkasti.
Populaarilla otteella ja kepeällä ilmaisulla yksiin kansiin on saatu suuri tietomäärä sulavassa muodossa. Lehtola kirjoittaa hyvin.
Kirjassa Lappi leviää pohjoista maakuntaa suuremmaksi kulttuuriseksi alueeksi, Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Pohjolan meininki onkin ollut kansainvälistä.
Torniolainen rockbändi Battaglia esitteli helsinkiläispiireille ensimmäisen 16-kanavaisen miksauspöydän ja PA-laitteiston 1970-luvulla. Pääkaupungissa ei kenelläkään ollut vastaava. Ruotsin kautta moni laite ja musiikkityyli kerkesi pohjoiseen ensin.
Kirja on kuvitettu mainiosti. Dokumentaation kannalta on sääli, että osasta kuvista puuttuu tieto kuvausvuodesta ja -paikasta. Pienellä lisätyöllä Esko Rahkosiin, Nicepappeihin ja Ivalon pelimanneihin olisi löytynyt täydellisemmät tiedot.