Varoitukset öljyn varassa elävän talouden tulevaisuudesta ovat entistä ajankohtaisempia ja arvovaltaisempia. Vaihtoehtojen etsimisessä ei enää ole varaa viivytellä yhtään.
Eduskunta saa syksyllä eteensä kansanedustaja Oras Tynkkysen johdolla valmistellun valtioneuvoston kanslian tulevaisuusselonteon, jossa etsitään reittejä vähäpäästöiseen Suomeen. Sen lähtökohtana ovat 80 prosentin luokkaa olevat päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä se tarkoittaa Suomen irtautumista fossiilisista polttoaineista lähes kokonaan.
Samansuuntaisia linjauksia odotetaan joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävästä ilmastokokouksesta, tällä erää koko maailman mitassa. Kasvihuonekaasujen päästöt pitäisi kääntää laskuun jo ensi vuosikymmenen aikana, ja vuonna 2050 talouksien pitäisi pääosin pyöriä jo päästöttömien energiaratkaisujen varassa.
Painevaihtoehtojen löytymiselle tulee kuitenkin myös aivan muusta suunnasta kuin ilmastopolitiikasta. Öljystä on päästävä eroon myös siksi, ettei sitä pian enää riitä entiseen tapaan.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pääekonomistin Fatih Birolin brittiläisessä The Independent -lehdessä julkaistu haastattelu on soittanut hälytyskelloja kautta maailman. Birolin viesti nimittäin on, että öljyvarannot ovat hupenemassa nopeammin kuin on luultu ja että edessä oleva niukkuus nostaa öljyn hinnat väistämättä korkealle.
Tuotanto muuttuu työläämmäksi, mutta samaan aikaan öljyntuottajat ovat jättäneet tekemättä välttämättömiä investointeja. Se heikentää saatavuutta entisestään.
Birol varoittaa, että nouseva öljyn hinta hyydyttää pahasti myös talouden elpymistä. Globaalista lamasta huolimatta hinta on romahduksen jälkeen taas vähitellen ollut nousemaan päin. Jos maailmantalous piristyy, hintojen nousu varmasti kiihtyy. Samoin käy, jos jokin poliittinen kriisi puhkeaa tärkeillä tuotantoalueilla. Nyt tynnyrihinta on noin 70 dollaria, mutta sen kaksin- tai kolminkertaistuminen on mahdollista jo lähivuosina.
Öljy ei tietenkään lopu hetkessä, mutta tuotannon huippua odotetaan nyt noin kymmenen vuoden päähän. Koska kaikki yhteiskunnat on rakennettu toimimaan öljyn varassa, korkeat hinnat purevat elämää ja taloutta syvältä. On olemassa myös suuri vaara, että muutos ei tapahdu hallitusti, vaan hintapiikkien, resurssitaistelun ja isojen vaikeuksien kautta. Öljyn käyttö on ollut helppoa, huoletonta ja halpaa. Jatkossa se tuskin on mitään niistä
Öljyriippuvuuden katkaisua puoltavat sekä ilmastosyyt että öljyn saatavuuden näkymät. Silti liike tähän suuntaan on ollut vielä hämmästyttävän hidasta. Etenkin ajoneuvoissa siedettävän hintaiset ja toimivat vaihtoehtoiset teknologiat antavat vielä odottaa itseään, vaikka monet valmistajat ovat selvästi jo havahtuneet.
Torstaina jätti mietintönsä työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia sähköajoneuvojen näkymiä Suomessa. Ryhmän viesti oli, että siitä on mahdollista muodostaa merkittävä vientiala vuoteen 2020 mennessä. Mutta jos Suomen halutaan kuuluvan tulevaisuudessa tämän alan kärkeen, useita toimenpiteitä tarvitaan juuri nyt.
Siihen haasteeseen on aihetta tarttua, sillä on aivan varmaa, että tämä on yksi lähitulevaisuuden kasvualoista maailmalla - oli talouskriisiä tai ei. Koska muuallakin on jo tehty samoja johtopäätöksiä, kilpailu on kovaa. Markkinat ovat silti yhä luomatta, ja suomalaisyrityksillä on hyvä mahdollisuus löytää siitä oma osansa. Myös Oulun teknologiaosaamisella ja tutkimuksella voi siinä olla paljon annettavana ja saatavana, jos hereillä ollaan.