Sankaritarinoissa ovat kautta aikojen korostuneet yksilöt. Tänään kun Oulun musiikkioppikoulun 40 vuotta kokoonnutaan juhlistamaan Tuomiokirkkoon, saadaan muistaa kiitollisuudella kokonaista joukkoa, viittäkymmentä kuorolaista ja heidän kuoronjohtajaansa.
Syksyllä 1968 aloittaneelle musiikkioppikoululle koitti pian vaikeat ajat. Valtakuntaan luotiin uutta koulujärjestelmää eikä poikkeukselliselle koulumuodolle nähty opetusministeriössä perusteita. Tulossa olevasta peruskoulusta haluttiin niin yhtenäinen, ettei erityisosaamiselle olisi siellä tilaa.
Musiikkioppikoulun puolesta puhuttiin laajalti mutta turhaan.
Jos puhe ei riittänyt, tarvittiin näyttöjä, jotka toimisivat perusteluina. Niitä ryhtyi antamaan koulun musiikinopettajaksi vuonna 1970 tullut kemiläislähtöinen Markku Jounela ja hänen johtamansa koulun kuoro.
Ensin keväällä 1973 se voitti valtakunnallisen lapsikuorokilpailun ja vuotta myöhemmin vastaavan pohjoismaisen.
Peruskoulu saapui kaupunkiin elokuussa 1974 ja teki oppikouluista kaupungin omistamia yläasteita ja lukioita, tosin Madetojan lukio tultaisiin lakkauttamaan jo 1976.
Lokakuun 18. päivänä 1975 ratkennut BBC:n kuorokilpailu Let the People´s Sing muutti suunnitelmat, sillä Madetojan lukion kuoro voitti nauhakilpailuna järjestetyn "kuorojen maailmanmestaruuden" koulukuorojen sarjan. Kuoro ja johtajansa saivat läänin taidepalkinnon ja Jounela myös kaupungin oman tunnustuspalkinnon.
"Koulun pelastus?" kysyi Kalevakin otsikossaan uutisoidessaan voitosta näyttävästi seuraavana päivänä. Markku Jounela on kaikki nämä vuodet vastannut tuohon kysymykseen "Kyllä".
Kiertolaiselämää
Musiikkioppikoulun toiminta oli ensin vaatimatonta. Aluksi koulutila oli Heinätorin koululla, josta siirryttiin Hintan kansakouluun käymään iltavuoroa. Syksyllä 1973 musiikkioppikoulu pääsi omaan koulurakennukseen Välivainiolle.
Pohjankartanoon Madetojan lukio siirtyi syksyllä 1976 ja siellä toimivat myös yläasteen musiikkiluokat.
Syksystä 1988 lähtien myös Rajakylässä on ollut yläasteen musiikkiluokkia. Koulun musiikin lehtori Ilkka Eskelinen, musiikkiluokkainstituution kasvatti itsekin, pitää musiikkiluokkatoiminnan hajauttamista kaupungin eri puolille hyväksi osoittautuneena ratkaisuna.
"Pohjoisen Oulun oppilaille on näin annettu mahdollisuus nostaa alueen kulttuuria ylöspäin. Myös koulumme arkeen musiikkiluokkalaiset vaikuttavat paljon", Eskelinen kiittelee.
Hänen mukaansa kasvavaan Ouluun mahtuisi paikka myös kolmannelle yläluokkien musiikkiluokille.
Sadonkorjuuta
Tänään Oulun musiikkioppikoulun perilliset - musiikkiluokat ja musiikkilukio - ovat levittäneet neljä vuosikymmentä sitten kylvetyn siemenen paljon pidemmälle kuin kukaan opinahjon perustamiskokouksessa läsnäolleista uskalsi haaveilla. Kun tuolloin lausuttiin ääneen ajatus saada musiikkioppikoulun avulla koulutettua oman kaupungin orkesteriin ehkä jokunen muusikko, on tuokin toive lunastettu jo moneen kertaan.
Oppilaat harrastavat, antavat ja hankkivat elämyksiä. Heitä opettavat muusikot ja musiikinopettajat ovat käyneet monissa tapauksissa saman koulutien. On syntynyt jatkumo aina ala-asteen musiikkiluokilta ammattikorkea- ja yliopisto-opintoihin.
Luokanopettajia, lastentarhanopettajia, nuoriso-ohjaajia, rockmuusikoita, jazzlaulajia, soitonopettajia, kanttoreita ja urkureita, kirkkokuorolaisia, sekakuoroihin muutama kirkkaampi tenori, oopperalaulajia, säveltäjiä, kulttuuritoimittajia, laulavia näyttelijöitä ja tangokuningatarkin. Listaa koulun entisistä oppilaista tänään voisi jatkaa pitkään.
Ennen muuta on kasvanut monta polvea musiikista ja koko kulttuurin kirjosta nauttivaa yleisöä, joka löytää tästä vastapainon työlleen ja arkiselle aherrukselleen.
Siinä vasta oiva sato, siinä.
Oulun musiikkioppikoulun 40-vuotisjuhlakonsertti Oulun tuomiokirkossa tänään kello 19.