Kolumni: MM95 ei ole vain nevö foget -meemi, vaan su­ku­pol­vi­ko­ke­mus

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Kun luonto köyh­tyy, ihminen sai­ras­tuu

Suurin syy luonnon monimuotoisuuden kiihtyvällä vauhdilla tapahtuvaan köyhtymiseen on ihmiskunnan lisääntyvä maan käyttö. Makrodiversiteetin häviäminen -- luonnonympäristöjen väheneminen ja yksipuolistuminen -- vaikuttaa mikrodiversiteettiin ja sen surkastumiseen.

Allergiat ovat harvinaisia alueilla, joilla useat perhoslajit kukoistavat. Kuvan amiraaliperhonen lenteli pateniemeläisen omakotitalon pihassa toissa kesänä.
Allergiat ovat harvinaisia alueilla, joilla useat perhoslajit kukoistavat. Kuvan amiraaliperhonen lenteli pateniemeläisen omakotitalon pihassa toissa kesänä.

Suurin syy luonnon monimuotoisuuden kiihtyvällä vauhdilla tapahtuvaan köyhtymiseen on ihmiskunnan lisääntyvä maan käyttö. Makrodiversiteetin häviäminen -- luonnonympäristöjen väheneminen ja yksipuolistuminen -- vaikuttaa mikrodiversiteettiin ja sen surkastumiseen.

Tämä puolestaan heikentää ihmisen immuunipuolustusta, joka on käynyt läpi puolen miljoonan vuoden kovan koulun. Siksi luonnon monimuotoisuuden häviäminen on suuri uhka ihmisen terveydelle.

Vaikka useat infektiotaudit on saatu hygienian, rokotusohjelmien ja antibioottien avulla 1900-luvulla kuriin, näyttää biodiversiteetin supistuminen ja ekosysteemien heikkeneminen jälleen edesauttavan uusien tai jo voitettuina pidettyjen tartuntatautien ilmaantumista ja leviämistä.

Toisaalta taas nykyinen urbaani elämänmeno on vähentänyt ja heikentänyt ihmisen omia suojatekijöitä, eritoten luontaista immuniteettia, ja edistänyt siten kroonisten immuunihäiriöiden, kuten allergioiden ja astman lisääntymistä.

Arvostetun ekologin Felicia Keesingin johtaman biologiryhmän Nature-lehdessä viime vuoden lopulla julkaisemassa tutkimuksessa todetaan, että eläin- ja kasvilajien katoaminen ekosysteemeistä, metsistä ja pelloilta johtaa patogeenien eli sairauksia aiheuttavien pieneliöiden lisääntymiseen.

Biodiversiteetin köyhtyessä häviävät todennäköisimmin juuri sellaiset eläimet, kasvit ja mikrobit, jotka toimivat puskureina tartuntatautien leviämistä vastaan. Säilyvät eliöt näyttävät puolestaan olevan lajeja, jotka kiihdyttävät muun muassa linnuista hyönteisten kautta ihmiseen tarttuvan Länsi Niilin viruksen, Lymen taudin (borrelioosi) ja jyrsijöiden jätöksistä peräisin olevan hantaviruksen leviämistä.

Malli näyttää toimivan lukuisien erityyppisten patogeenien, virusten, bakteerien ja sienien, ja monentyyppisten taudinkantajien, ihmisten, toisten eläinten ja kasvien, kohdalla.

Valtaosa ihmisen tielle osuvista mikrobeista on hyviä. Ihmisen soluista yhdeksän kymmenestä on tekemisissä mikrobien kanssa.

Suurin osa mikrobeista työskentelee ihmisen hyväksi, niillä on ollut ja on tärkeä rooli immuunipuolustusjärjestelmämme -- varsinkin hankitun immuunipuolustusjärjestelmän -- kehittymisessä ja päivittämisessä.

Hankittu immuniteetti pitää meidät hengissä vaarallisten virusten ja bakteerien pommituksessa. Rokotukset ja antibiootit toimivat sen apuna.

Vuonna 2008 käynnistyneen kansallisen allergiaohjelman 2008--2018 vetäjän, Helsingin yliopiston kliinisen allergologian professorin Tari Haahtelan mukaan meillä suomalaisilla on mökkeilijöinä, palstaviljelijöinä ja jokamiehen oikeuksin varustettuina luontoihmisinä mahdollisuus mikrobirikkaaseen ympäristöön . Yhteys mikrobeihin ja käsien paneminen multaan vähentävät allergioita ja muita immuunihäiriöitä.

"Immuunioppiminen on suurinta varhaisessa lapsuudessa, mutta ei lopu vanhanakaan. Siksi puutarhaa kannattaa kuopsuttaa vielä 90-vuotiaana", Haahtela sanoo.

Harjaantuminen on tärkeää siksi, että luontaiseen immuniteettiin ei synny pysyvää muistijälkeä, vaan se tarvitsee ihon, suoliston ja hengitysteiden kautta jatkuvaa mikrobistimulaatiota erityisesti maaperän kierrättäjäbakteerien kanssa.

"Immuunipuolustusjärjestelmämme pitää haasteista: Ilman treeniä vierasainetoleranssimme eli -sietokykymme alkaa pettää. Terveet ihmiset eivät reagoi sinällään harmittomiin vierasaineisiin, kun taas allergisen ihmisen toleranssi pettää."

Nykyinen elämäntapamme ja -rytmimme, kaupungistuminen ja teollinen elintarviketuotanto, ovat katkaisseet yhteytemme luontoon. Samaten meiltä on katkennut yhteys maatalousympäristöön ja karjaan.

Tari Haahtelan mielestä siisteyden pitäisi olla enemmän taistelua tavaran paljoutta kuin mullan mustaamia kynnenalusia ja pölyhitusia vastaan.

Erityisen tärkeää on kouluttaa lasten ja nuorten luontaista immuniteettia luontoyhteyttä palauttamalla: vaalimalla kotipihoja ja parvekkeiden yrttitarhoja, harrastamalla mökkeilyä ja marjastamista sekä kannustamalla luonnossa retkeilyyn ja partio- ja leiritoimintaan.