Laitapa Satu Ruotsalaisen astrologiset ennusteet ja perinteiset virret saman kirjan sisään, niin häly siitä nousee.
Suomen kirjakielen perustaja ja piispa Mikael Agricola (1510-1557) oli hengen mies.
Hän myös tiesi ajan muotivirtaukset, ja eurooppalainen henki suosi astrologiaa myös Suomessa.
"Jokainen herrasmies aloitti päivänsä katsomalla taivaan merkit. Hoitomenetelmät olivat järjettömiä, mutta kaikki uskoivat niihin, myös lääkärit", sanoo lääketieteen ja kirurgian tohtori ja professori Arno Forsius.
Forsius arvelee, että tuskin Agricola olisi näitä ohjeita kääntänyt suomeksi, jos hän olisi pitänyt näitä pötynä.
Käännös latinasta
Agricola ei itse keksinyt yrttiparannusohjeita ja taivaanmerkkien asentoja, vaan hän käänsi ohjeet latinan kielestä.
Hän seurasi yleistä tapaa, kun hän otti rukouskirjaansa ikuisen kalenterin ja astrologiset ohjeet.
"Taikausko ja astrologia tulivat arvostetuksi ja suosituksi Euroopassa 1400-luvulla jatkuen hyvinkin 1700-luvulle saakka. Sitä pidettiin tärkeänä, kun kaikki taudit liittyivät nelinestekenttään", Forsius sanoo.
Nelinestekentän mukaan eri taivaan kiertotähdet, kuu, saturnus ja aurinko, vaikuttivat elimistön nesteiden käyttäytymiseen.
Ohjeet kuppaukseen
Hoitokeinot olivat nykylääketieteen näkökulmasta järjettömiä. Lääkkeiden ottamisesta tuli monimutkaista, kun piti huomioida planeetat.
Ohjeet tulivat Euroopan lävitse aina antiikin Kreikasta ja Roomasta.
"Tyypillisiä olivat kuppaus, suonenisku ja limanpoisto. Ajateltiin, että kuu hallitsi limaa, joka puolestaan aivoja, ja liman poistoon liittyi muun muassa aivastaminen", Forsius kertoo.
Planeetat hallitsivat elämää ja lääkkeiden ottamista.
"Ja sitä, miten rohdot vaikuttivat elimiin."
Rukouskirjan esipuheesta löytyy ohjeita ja toimintoja moneen lähtöön, kuten kynsien leikkaamiseen, lääkkeiden antamiseen ja ottamiseen ja lapsen vieroittamiseen.
Kirjan taulukossa on kultainen luku ja kuun vaihetta osoittava kirjain, joiden avulla ilmaistaan eläinradan tähtikuvioiden edullisuus, keskinkertaisuus tai epäedullisuus eri päivinä:
"Tässä kuussa ei pidä ottaa (näin sanoo mestari Rhazes) ulostuslääkettä eikä juoda mitään väkevää. On vältettävä sukupuoliyhteyttä ja runsasta unta. Raskas ruoka ja paistettu liha ovat vahingollisia. Nauti salviaa, ruutaa ja sokerijuurta."
Onnistuu tai ei
Mitäpä näihin ohjeisiin on vastaan sanomista. Keväällä tähdet olivat siinä asennossa, että jotkut asiat sujuivat, jotkut eivät.
"Kynsiohjeessa kuun vaihde vaikutti niin, että jos kuu pieneni, kynnet eivät kasvaneet", Forsius tietää.
Toinen esimerkiksi löytyy puun hakkaamisesta: Hirret on parempi tehdä pakkasella, silloin saadaan vahvempaa puuta.
"Astrologia pantiin vain selittämään usein käytännön hyväksi osoittamat asiat. Jos tarpeeksi laveasti selitetään, jossain osuu kohdalleen", Forsius hymähtää.
Hän toteaa vielä, että kyllä Agricolan ansiot ovat enemmän kielen puolella.
"Suurin merkitys on siinä, että sitkeästi hän loi suomen alkukielen. Kirjapainotaidon ja suomenkielisen kirjallisuuden ilmestyminen olivat merkittäviä tapahtumia, sillä tieto säilytetään kirjallisuudessa. Ei silloin ollut cd:tä tai tietokoneita."