Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Jyrki Kataisen vaellus politiikassa on ollut kulkua onnellisten tähtien alla.
Katainen, 41, on ollut kokoomuksen kultapoika. Puolue on kulkenut hänen vetovuorollaan voitosta voittoon, olipa sitten kysymys eduskunta-, euro-, kunnallis- tai presidentinvaaleista. Yksikään kykypuolueen johtaja ei ole pystynyt panemaan paremmaksi.
Kokoomus on Kataisen aikana noussut ensimmäistä kertaa suurimmaksi puolueeksi. Sauli Niinistö on ensimmäinen kokoomuslähtöinen presidentti sitten J.K. Paasikiven.
Katainen ei ole pehmo, vaikka siltä päälle päin voi näyttääkin. Hän näytti ovea hallituksesta tekstiviesteihinsä sotkeutuneelle ulkoministeri Ilkka Kanervalle (kok.) ja teki poliittisen isänmurhan jättämällä Niinistön hallituksen ulkopuolelle 2011. Hallituksessa kokoomus ja Katainen käyttävät isännän ääntä.
Katainen valittiin kokoomuksen johtoon kesäkuussa 2004. Alla oli mahalaskuun päättynyt Ville Itälän puheenjohtajakausi. Kokoomuksen kannatus lipsahti muuten mukavan miehen, mutta puoluejohtajana ponnettoman Itälän kaudella alle 19 prosentin eduskuntavaaleissa 2003.
Edellisessä hallituksessa Katainen istui valtiovarainministerinä. Suomella meni tuolloin vielä niin lujaa, että arvovaltainen Financial Times -lehti valitsi hänet 2008 Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.
Katainen pysyi ryvettymättömänä kuin ihmeen kaupalla jopa Euroopan velkakriisin pahimman vaiheen yli.
Nyt Kataisen tielle näyttää tulleen ensi kertaa ongelmia. Teflonin lailla kaikkea politiikan kuraa hylkinyt Katainen on lyhyessä ajassa alkanut ryvettyä kuten kuka tahansa huippupoliitikko.
Tuulen kääntymisestä on kolme esimerkkiä lyhyen ajan sisältä: tapaus Himanen, hallitussopua horjuttanut osinkoveronäytelmä ja gallupkannatuksen lasku alle 20 prosentin.
Vaikka Katainen selviytyisikin Himas-tapauksesta kuivin jaloin, tai korkeintaan oikeuskanslerin huomautuksella, kalliin tutkimusprojektin ohjautuminen filosofi Pekka Himaselle kilpailutuksetta jättää huonon jälkimaun.
Osinkoverojupakka heilutteli Kataisen hallitusta. Paljon ei olisi tarvittu, että sixpack olisi kaatunut. Jos näin olisi käynyt, Kataisen asema puoluejohdossa olisi käynyt hankalaksi.
Vieläkin vakavampaa voi Kataiselle olla se, että kokoomuksen kannatus valahti Ylen äskeisessä gallupissa vuosiin ensi kertaa alle 20 prosentin.
Vaikka poliitikot vakuuttelevat uskovansa vain oikeisiin vaalituloksiin, he seuraavat gallupeja haukan katseella. Kun puolueen kannatuskäyrä kääntyy laskuun, johtajan asema käy tukalammaksi ja haastajakandidaatit alkavat haistella mahdollisuuksiaan.
Kataisen tähden himmeneminen noudattaa sinänsä politiikan lakeja. Näin käy etenkin heille, jotka ovat jatkuvasti julkisessa valokeilassa.
Tämän kohtalon kokivat pääministereistä Paavo Lipponen (sd.) ja Matti Vanhanen (kesk.) Ilta toisensa jälkeen tv-ruutuun ilmestyneet naamat alkoivat vain yksinkertaisesti ärsyttää.
Puoluejohtajat istuvat paikallaan harvoin enää yli kymmenen vuotta: Kataisella kymppi tulee täyteen ensi vuonna. Jos hän hyppää sivuun Lahden puoluekokouksessa, seuraajalla olisi hyvää aikaa valmistautua vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.
Väistyminen olisi myös inhimillisesti ymmärrettävää. Pääministerin työ on raakaa ja kuluttavaa työtä.
On spekuloitu, että Katainen olisi kiinnostunut Suomen komissaaripaikasta Euroopan komissiossa. Olli Rehnin (kesk.) kausi loppuu ensi vuonna. Hallitusneuvotteluissa komissaaripesti jyvitettiin kokoomukselle.
Katainen on sen ikäinen, että hän ehtisi tehdä comebackin sisäpolitiikkaan vielä vaikka komissaarikauden jälkeenkin. Niinistö kävi välillä kasvamassa korkoa Luxemburgissa, mikseipä Katainen sitten Brysselissä?
Ja jos komission puheenjohtajapeli menee mutkikkaaksi, voisiko Katainen olla kompromissiehdokas komission ykkösvirkaan?