Eliminoin äsken joukoittain jalankulkijoita. Perustilanne oli melko sama. Vaihtoehtoina oli antaa auton törmätä ja matkustajien kuolla tai väistää jalankulkijoiden päälle.
MIT:n Moral Machinen verkkokysely on laadittu niin sanottua autonomista autoa varten. Aina joku kuolee. Ratkaisuihin vaikuttaa se, että osan jalankulkijoista todetaan kulkevan suojatiellä päin punaisia liikennevaloja. Lisäksi on kuviin sijoitettu arvolatauksia.
Kenetlähettäisit turmioon: autossa istuvat vai joukon urheilijanaisia, suojatietä ylittävän tytön tällä kaistalla vai pojan toisella, vanhan miehen, raskaana olevan naisen, lihavan naisen, mies- vai naislääkärin, managerin vai spurgun?
Asetelmissa on ongelmia. Kuka nyt puntaroisi kolarin alla jalankulkijan ammattia.
Moraalia hätätilanteessa kuitenkin kysytään. Keskiverrosti vastaajat suojelevat kuvissa etenkin naisia ja lapsia. Välillä tulee tapettua jalankulkija lakiin vedoten, välillä taas uhraa liudan koiria kyydittäviä säästääkseen.
Vuosiasitten ehdin aprikoida kolarin edellä ohikiitävän hetken sitä, painaako kaasua vai jatkaako hidasta liukua, ennen kuin toinen auto törmää kylkeen. Mistä aiheutuisi pienempi haitta: omalle autolle?
Ennen kuin itseohjautuva auto voidaan päästää liikenteeseen, on se ohjelmoitava tekemään pelkästään oikeita ratkaisuja.
Milloin autonomisen auton pitäisi itse likvidoida itsensä? Tätä kysyttiin Sciencen vastikään julkaisemassa tutkimuksessa. Parituhatta henkilöä kattava kysely antaa esimakua siitä, miten hankalaa robottiauton moraalin määrittämisestä tulee.
Kysely kertoo, että ihmiset pyrkivät minimoimaan kuolleiden määrän, vaikka se tarkoittaisi sitä, että matkustajat menehtyvät. Joten teoriassa ratkaisut tehdään suurimpaan hyötyyn ja onnellisuuteen pyrkivän utilitaristisen periaatteen mukaisesti.
Sen sijaan kun vastaajilta kysyttiin, ostaisivatko he auton, joka tarpeen tullen likvidoisi itsensä, tulos oli tyrmäävä. Ihminen haluaa auton, joka suojelee ensisijaisesti kuljettajaa ja matkustajia.
Mikäänei toimi, jos liikenne ei suju. Liikenne määrittää koko yhteiskunnan edistystä ja vaurautta. Mitä turvallisemmat olosuhteet, sitä vähemmän tiellä tuhrautuu aikaa.
Neljä viidestä autoilijasta kuvittelee olevansa ratissa muita etevämpi. Autot taas ovat toistaiseksi vain painavia kuoria, jotka suojaavat meitä omilta ja muiden virheiltä.
Tavoitteena onkin, että tulevaisuuden autot – tulevat ne sitten Teslan, Googlen tai Mercedeksen tallista – auttaisivat poistamaan kuviosta teiden pahimman riskin: irrationaaliset, kännykkää räpläävät ja ratissa torkahtelevat ihmiset.
Kehitteillä olevien itseohjaavien autojen tärkein ajuri on sujuva liikenne ja onnettomuuksien ehkäisy.
Jo nyt autopilotti osaa pitää hajamielisen omalla kaistallaan ja estää peräänajon. Visioissa autot kommunikoivat keskenään ja varoittavat toisiaan, etsivät itsenäisesti parkkipaikkansa ja noutavat omistajansa pirssin lailla.
Miten erilainen maailmasta tulisi, jos täydellisyyttä hipova auto saisi oikeuden toteuttaa niin sanotusti laskelmoidusti oikeudenmukaisia kuolemia? Miten se muuttaisi ihmisen käyttäytymistä, jos auto voisi todeta olevansa vaaratilanteessa ympäristön köykäisimmän lastin kanssa. Jos se syöksyisi suurempaa vahinkoa ja surua välttääkseen salamana vaikka päin puuta?
Jos Nizzassa auto olisi tiennyt kieltäytyä tappamasta, se olisi pelastanut monta elämää.
Kolumni