Juha Kaunis & Pelkkää nollaa
Oulu Pop History -konsertissa
Uudella Seurahuoneella 26.1.
Miekka ja kypärä -palsta tarjoaa flashbackeja lähimenneisyydestä.
Rockin SM-kilpailut hiipuivat 1990-luvulla olemattomiin. Maaliskuussa 1980, jolloin mestaruudesta kamppailtiin Pyrinnön urheilutalolla Oulussa, elettiin kuitenkin kisan kulta-aikaa. Yleisöä riitti, ja kärkipään sijoitus toi takuuvarmasti huomiota. Edellisen vuoden SM-finaali oli nostanut musiikkikartalle Ratsian, Vaavin, St. Petersaaren ja Spidersin.
Kemistä Oulun-koitokseen matkanneen Juha Kaunis & Pelkkää nollaa -yhtyeen kunnianhimo ei silti hiponut taivaita. Soittajat olivat taitavia, mutta pohjimmiltaan lainamiehiä. Bändi oli laulajansa Juha Pitkäsen juttu, eikä hän liiemmin uskonut läpimurtoon.
Tie finaaliin oli auennut Rovaniemen aluekarsintojen ja Oulun välikarsintojen kautta uuden aallon sarjassa. Luokitus aiheutti jupinaa lehdissä ja yleisössä. Kenties huumorilla höystetty perusrokki olisi kuulunut pikemmin keskityylin sarjaan.
"Rehellisesti sanottuna soitossamme ja sanoituksissamme ei ollut mitään uutta aaltoa", Juha Pitkänen muistelee nyt. "Pidimme bändiämme uudenlaisena lähinnä lavakäytökseni takia."
Eipä silti, että show´n ainekset olisivat ennennäkemättömiä olleet: verkkopaidan repimisen Pitkänen omi jazzlauluyhtye Manhattan Transferilta (!), mikinjalan kanssa keekoilun Freddie Mercurylta. Myös laulajan jalkautuminen yleisön sekaan ja juomien kaataminen päähän olivat vanhoja juttuja, joskin jälkimmäisestä Pitkänen kehitti oman variaation: hän kippasi kuontaloonsa tölkillisen maitoa.
Finaalipaikka irtosi "ehkä ansiotta": välikarsintojen jury koostui päätuomari Jussi Raittisen Boys-yhtyeen jäsenistä, jotka olivat kuulleet uutta aaltoa jo kyllikseen. "Me oltiin varmaan piristävä poikkeus."
Pyrinnöllä Juha Kauniin muutaman biisin kilpailusettiin kuului sellaisia lauluja kuin "Taunus V 6 Turner" (joka kertoi tyttöjen vikittelystä Pitkäsen farmariauton kyytiin) sekä "Miestenlehdet" (jota nykyisin opettajana työskentelevä mies ei kehtaa siteerata). Laulaja pani peliin kaikki lavamaneerinsa ja juoksi yleisöön halaamaan silloista tyttöystäväänsä. Hänen repiessään verkkopaitaansa oululaisen Xtaasi-yhtyeen kannattajajoukosta kuului:
"Revi housutkin."
Keikan jälkeen bändi sai kannustavia kommentteja kilpakumppaneiltaan, muun muassa 19-vuotiaan Ismo Alangon luotsaamalta Hassisen koneelta. Pisteidenlasku ei jännittänyt: "Hassisen kone oli niin uudenlainen ja erilainen bändi, että kaikki odottivat sen voittavan."
Niin myös tapahtui. Kakkoseksi uuden aallon sarjassa tuli Xtaasi, Juha Kaunis & Pelkkää nollaa sai pronssia. Keskityylissä voiton vei Backwoods, jonka johtohahmon Raine Salon sooloalbumi Hyvää pahaa rock´n´roll keräsi pari vuotta myöhemmin kehuja.
Keskityylin kakkonen, diskofunkkia pompotellut Steel City piti sisällään laulajaneito Kaija Kokkolan (myöh. Koo) sekä tulevan hittinikkarin Risto Asikaisen. Hopeatilan jakoi "futuristinen" Stressi, jossa tyylittelivät myöhempien aikojen tuottajanimet Gabi Hakanen ja Mara Salminen. Progressiivisen sarjan menestyjiä ei muista enää kukaan.
Juha Kauniille kolmossija ei tuonut mainetta, ei edes keikkoja.
"Homma alkoi pikkuhiljaa hiipua. Kitaristit Jari Nieminen ja Puntti Valtonen lähtivät ammattilaisiksi, Nieminen tanssibändeihin ja Valtonen Juicen Grand Slamiin. Vuonna 82 ei ollut enää yhtään alkuperäistä soittajaa mukana." Bändi oululaistui ja levytti yhden singlen ennen hajoamistaan vuonna 1992.
Eräs haave sentään toteutui SM-kisojen ansiosta:
"Sanoin aina, että haluan nuortenlehden kanteen", Pitkänen kertoo. Ja katso: jo täysin unohtuneen "Live"
-tabloidin numerossa 1/80 kantta komistaa kuva Juha Kauniista repimässä verkkopaitaansa Pyrinnöllä.
Eduksi myös luettakoon, että tyttö, jota Pitkänen juoksi finaalissa halaamaan, on nykyisin hänen vaimonsa.
